Hankia ja hampaita

 

”Daybreak from the polar night” (Suomen joukkueen kilpailussa toiseksi tullut lumiveistos. Voitto meni Venäjälle ja Viroon kolmas sija).

Viime päivänä lunta ja jäätä monessa muodossa kuvanneena olen mietiskellyt noita olomuotoja, ja niitä kaikkia sanoja joita lumella on. Ja miten ne olomuodot saisi kuviin…

Luettelossa aakkosten alkupäästä sanoja (ks. loputkin Wikipediasta)

  • ajolumi: tuulen kuljettamaa kuivaa lunta
  • jasalumenviipymä
  • hanki: paksu maata peittävä lumivaippa tai kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta
  • hankiainen: kantavaksi kovettunut lumivaipan pinta (ks. kantohankikestohankihankikannehankikanto)
  • hiutale(jää)neulanen(lumi)kide: lumikiteitä; kide-sana on alun perin tarkoittanut juuri lumikidettä
  • huovehöty: leudon sään huokoistama lumi
  • huurrehärmäkuura: pakkasen ilmankosteudesta eri pintoihin muodostamat kiteet, huurre usein pieniä kiteitä, vrt. huuru, pieniä vesipisaroita, kuura taas isoja
  • hyötyhitvahile: hyvin pieniä lumikiteitä tai niitä pöllyämässä

Mutta suomen kieli ei suinkaan ole runsassanaisin lumen ja jään suhteen, eikä edes Grönlannin eskimoiden inuiittien kielessä ole niitä eniten, vaan pohjoissaamen kielessä on 180 lumeen ja jäähän viittaavaa sanaa, mikä lienee ennätys. Porolle pohjoissaamessa on vielä enemmän sanoja.

Mietittiinpä tänään hammaskirurgini kanssa sanoja hammassärylle, siis sitä, kuinka paljon erilaisia niitä on: jomotus, tykytys, juiliminen, vihlominen, jumputus, paine, polttelu, kiristäminen, hermosärky, riipiminen, pistely, paineen tunne, repivä kipu, jäytäminen,  … lääkäri sanoi, että säryn eri olomuotojen perusteella voi päätellä myös sen aiheuttajasta jotain. Erilaiset säryt kertovat eri oireista ja vaivoista. Ja kertoipa hän myös, että ulkomaisia alan julkaisuja lukiessa ja konferensseissa kulkiessa suomalaiset hammaslääkärit usein manailevat, että englannin kielessä ei ole käytössä oikeastaan kuin ´pain´ ja ´pressure´, mikä vaikeuttaa asioista keskustelemista.

Lääkäri sanoi myös, että en ole ainoa bruksismipotilas (”purentahäiriöinen”), joka näkee painajaisia hampaiden irtoamisista ja muista hammasonnettomuuksista. Väitöskirjojakin painajaisten ja bruksismin välisestä yhteydestä on kuulemma tehty, ja yhteys on voitu osoittaa. No eihän tuo minun purukalustoani tai yöuniani yhtään helpota, mutta josko tällä kertaa vältyttäisiin hampaiden poistolta ja implanteilta.

Kaupunkiin kävellessä näkyi oikeastaan vain yhtä hankimuotoa: kimmeltäviä keväthankia!

4 kommenttia artikkeliin ”Hankia ja hampaita”

  1. Eipä ole tullut ajatelleeksikaan miten monta sanaa kuvaa juurikin lumen eri olomuotoja. Tosin kaikkia noista en ollut aiemmin edes kuullut. Itse olen kyllä hammaslääkärillä käydessäni havainnut, että jostain kumman syystä keskustelu siellä tuppaa olemaan aika yksipuolista:)

    Vastaa
    • Lumi(kin) on suomalaisten arkielämässä ollut keskeinen arjen kulkuun vaikuttav tekijä, joten myös sanasto on muotoutunut moneksi.

      Minullahan on kaksi ”omaa” hammaslääkäriä (kirurgi ja purentafysiologian esikoishammaslääkäri), ja – valitettavasti – molempien kanssa tulee kyllä juteltua aika usein, välillä jopa kolmisin diskuteeraamme. Molemmat ovat hyviä tyyppejä, mutta kun syy, miksi me olemme juttusilla aika tiuhaan, ei ole mikään iloinen asia ainakaan minulle, niin jutut eivät niin mukavia. 😉 Mutta onneksi ovat olemassa.

      Vastaa
  2. Noista eskimoiden erilaisista lumen olomuodon nimistä olen lukenut ja esim. iglu voidaan tehdä vain tietyn tyyppisestä lumesta, se kestävä sellainen. Tottakai hätämajoitus on tehty sellaisesta lumesta jota on ollut saatavilla. Tuolta vetisemmästä päästä lumen olomuotoja en tiedä kuin nuoska ja räntä, mutta varmasti on muitakin. Sitten on vielä vitilumi, joka oli aikanaan jopa säätiedoissa. Oli vitikeli ja myös legendaarinen ilmoitus: uutta lunta hangella, luistava keli.

    Vastaa
    • Inuiitin kielessä lumelle nimitykset vaihtelevat paitsi olomuodon myös ”käyttötarkoituksen” mukaan, juuri siis jos rakennetaan, kuljetaan, säilötään …. Ja inuiittikielten erikoisuus on se, että pitkät lausemaiset ilmaisut, kuten ”tänään auton katolle satanut lumi”, kirjoitetaan yhdeksi sanaksi. (lainaus Tieteen Kuvalehti).

      Vitikeli on kyllä tuttu, mutta lipu on minulle uusi sana.

      Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.