Lunta alkaa olla aika lailla riittävästi, voisi antaa pimeään eteläänkin tästä jo osan. Pehtoori on kolaillut pitkin päivää, ja taas pihalla on jokunen sentti puhdasta, valkeaa pehmeää lunta. Kaunistahan se on.
Olin aamulla jo kamera kaulassa lähdössä lenkille, mutta jätin sittenkin kotiin. Parempi niin, sauvakävely oli nyt tarpeen ja pyryssä, tuiskussa en olisi jaksanut puolipimeässä keskittyäkään. Siis oikea, topakka tepastelu ilman mitään kuvailukävelyjä.
Puolelta päivin varsin perusteellinen kauppareissu, mutta muutoin kotona. Ja kuinka se on tuntunutkaan hyvälle. Tiedättehän ne IKEAn mainokset, joissa luodaan sellainen (ruotsalaiselta kuulostava 😉 ) idyllinen kuva kotona olon mukavuudesta. Juuri sellainen fiilis on tänään ollut. Huolimatta siitä, että on ollut kotitöiden monitahoista touhuamista koko päivän, on ollut ihan tavattoman leppoisaa olla kotosalla.
Sama fiilis. On heivattu kuusi pihalle, joulu kaappiin. Tauti alkaa olla ohi, voimat palautuneet. Pöpöt pois leppoisasti puuhaillen, ja viikonloppu vasta edeasä. Ah!
Ihanaa, tervehtyvää viikonloppua sinne!
Täällä etelä-Suomessa ovat vuodenajat kyllä heittäneet häränpyllyä. Kesällä muutama kaunis päivä, mutta pääasiassa surkiaa keliä. Ja syksy tuntuu jatkuvan sateisena viikosta toiseen, talvesta ei tietoakaan. Pari kertaa on tullut märkää lunta, joka on polkeutunut jääksi autonpyörien alla, muuten noin 0-asteista vettä. Tulin juuri koirien kanssa iltakierrokselta vaatteet märkinä. Ihan tosissani kävellessä muistelin mielessäni Soi kunniaksi luojan sanoja. Yleviä ja positiivisia ovat, mutta eivät peilaa nykyistä suursäätilaa. Ja samalla tiedostaen, että sää on mikä on, sille ei voi mitään. Sille olisi pitänyt voida jo vuosikausia sitten. Joten olkaa onnelliset onnessanne siellä missä talvi tuntuu vielä talvelta.
Siellä Suomen syrjällä, etelärannikolla on tosiaan ollut aika surkea sää koko vuoden. Lumi-räntää on tänään täälläkin odotettavissa, mutta sitten palaakin mukava pikkupakkanen ja tepastelu on taas mukavaa ja kamera laulaa. 😉