Merkillinen päivä. Yön tunteina nähdyt painajaisunet kertovat huolista, joille ei voi mitään, mutta sitten päivällä olikin huolia, joille saattoi ja oli tehtävä jotain. Ja hermostumista itseksekseni  yhden sun toisenkin asian kanssa. Mutta kun tarpeeksi tuohduin, niin opettelinpa käyttämään auttavasti Publisheria. Ja oppiminenhan on mukavaa.

Ja sitten ymmärsin ajatella, mitäpä näistä huolehtimaan. Kaikkihan on kuitenkin aika hyvin.

Kotipihallakin kun on näin kaunista. Juuri äsken palattua yhdistyselämän parista ”otin räpsyn” kuten sanonta kuuluu. 😉

Olinpa mukavassa seurassa riennoissa… Jos päivällä yhdistyselämä riepoikin, niin illalla sitten parempi fiilis.

2 Comments

  1. Maalla asuvana olen monasti miettinyt, että kaupunkilaiset eivät pääse kokemaan uuden, puhtaan ja koskemattoman lumen kauneutta tyynellä ja tuiskulla. Mutta kyllä vain olet onnistunut kuvaan vangitsemaan ihan olennaisen, kuten monissa Lapin kuvissasikin.

    1. Toini, kiitos kommentista. Kyllä kaupunkilaiset pääsevät kokemaan, jos asuvat oikeassa kaupungissa, niin kuin nyt vaikka Oulussa. 🙂

      Lumi on aika ihanaa.

Jokainen kommentti on ilo!