Joulua kohti

Huikea, mielettömän hieno sää ja valo tänään! Monta tuntia olin aamulla kiertelemässä kaupungissa: en suinkaan jouluostoksilla, vaan ulkoilemassa, tepastelemassa, nauttimassa vapaasta, kuvaamassa. Välillä piipahdin pikaisesti Stockan Herkussa ja cappuccinolla uudessa Kahvila Stockholmissa.

Ja taas jatkoin joulukuisen Oulun valojen tallentamista….

[ehdottomasti kannattaa klikata kuvat suuremmiksi]

Kuvahaastesivun ”Joulun valot” -kansioon tulee vielä kuvia kotikaupungin jouluvaloista.

Kotiin palattua oli sähköpostissa yksi pienen pieni kuvauskeikka Haaparannan suunnalle tarjolla; totta kai suostuin. 😉

Iltapäivällä joululahja-asioita, ja studionäytön kuvauksen suunnittelua. Ja myötäelämistä kun puolet opiskelukavereista on jo tänä viikonloppuna (siis nyt) Torniossa näytössä. Minulla vasta loppiaisena, kolmen viikon päästä, mutta paljon enemmän pitäisi olla tehtynä kuin on.  Miljöönäytön uusinnatkin tekemättä…

Joululahja-asioista puheenollen: minulla on nyt pieni uhka, että yöpöydällä romaanit alkavat huveta, tai ainakin olisi hyvä olla varalla jotain lukemista… Parhaillaan luen ystäviltä (VMP) kesällä saatua H. Selmer-Geeth´n ”Siltalan pehtooria” (1903) – mikä mainio kirja se onkaan! Lapsuudesta muistan elokuvan, mutta kirjaa en ole koskaan lukenut.

Harald Selmer-Geeth oli salanimi, jonka takana oli Viipurin oikeuspormestari Werner August Örn. Alkuperäinen ruotsinkielinen teos menestyi aluksi varsin hyvin, ja siitä otettiin vuonna 1920 kolmas painos, mutta sen jälkeen se jäi unohduksiin. Suomennoksen suosio alkoi kasvaa vasta vuoden 1934 elokuvan myötä ja on sittemmin jäänyt elämään kartanoromantiikan klassikkona, josta on otettu uusi painos viimeksi 1994.

Risto Orko on ohjannut Siltalan pehtoorista vuonna 1934 kassamagneetin[1] Siltalan pehtoori, jonka tuotti Suomi-Filmi. Vuonna 1953 Suomi-Filmi tuotti aiheesta toisenkin filmiversion Siltalan pehtoori, jonka on ohjannut Valentin Vaala. Se perustui Vaalan ja Usko Kempin käsikirjoitukseen.

Oikeasti kirja on kirjoitettu erinomaisen hauskasti, ajankuva ja miljöö ovat – tietysti – hyvin uskottavia ja oikein kunnon romanttinen komedia koko juttu on. Mutta mitä sitten kun tuon saan pian luetuksi. Otetaanpas sellainen ajatusleikki, että antaisit minulle joululahjaksi kirjan, niin mikä se olisi? Jos haluaisit antaa nimenomaan sellaisen kirjan, josta uskoisit minun pitävän, mikä se olisi? Ainakin Tuulestatemmatun vakilukijat ja ystävät tietänevät kiinnostuksen kohteeni, senkin, millaista yleensä luen… Pari vuotta sitten kyselin kesälomalukemisia, ja se oli kyllä mukava kesä. Lukukokemukseni avartuivat … Sitä toivoisin nytkin. Kerro minulle kirjoista… Kerro joululahjaksi. 😉

Vielä minä yritän teitä, hyvät blogivieraat/ystävät, aktivoida: a) innostaa paitsi joulukalenterikuva-arvontaan b) antamaan kirjasuosituksia, c) myös kertomaan, onko mitään mieltä minun tehdä jouluviinisuosituspostausta? Töissä ollessa moni työkaveri sitä kyseli, tiedän monen heistä kauppalappuni kanssa viiniostoksille lähteneen, mutta onko Tuulestatemmatun lukijoille ko. suosituksista mitään iloa? Klikkailetkos vastauksesi – kannustaaksesi minua huomenna puuhaan ryhtymään tai ymmärtämään, että ei ole ihan turhaa moista vaivaa nähdä… 😉

 

 

Ja joulukalenterikuvassa aamuista satoa. Joulukalenteriarvontaan osallistujia on vasta KAKSI!! Turhaan säästelette viimeisiin päiviin, kaikillahan on kaksi ääntä käytettävänä.

14 kommenttia artikkeliin ”Joulua kohti”

  1. Kiitos, Jarin. Onhan se täällä koti-Suomessa jo ollut avoin. Ihan vastikkeellisia kuvauskeikkoja on ollut jo monia (ainakin kymmenen ;)) ja kuvia olen myynyt muutamiin lehtiin. Haaparannan kuva tulee tähän julkaisuun
    http://sinivalkoinenmaa100vuotta.fi/ Siis ei varsinaisesti vielä ”Skandinavian markkinoille” 😀

    Hyvin arvovaltainen foorumi, jonka voin liittää kuvareferenssiluettelooni 😀 on tässä.
    http://studio.kauppalehti.fi/studiovieras/korkosijoittaja-suuntaa-kehittyville-markkinoille?preview=8581390

    Henkilökuva. Kannattaa muuten äänestääkin Esaa.
    http://propalkinnot.fi/finalistit/esa-koppelo/

  2. Kirjasuosituksia:
    Montgomery: Sininen linna.
    Randy Pausch: Jäähyväisluento.
    Daniel Glattauer: Kun pohjoistuuli puhaltaa.
    Jonas Jonasson: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi.

    • Kiitos, Sanna. Vain Montgomery on minulle aiemmin tuttu, varsinkin tuo ”Jäähyväisluento” vaikuttaa mielenkiitoiselta. Ainakin sen hankin luettavien pinoon.

  3. Tervehdys pitkästä aikaa! Olen kyllä lukenut/ seurannut blogiasi, mutta kommentoinnit ovat jääneet. Elämä on ollut ”yllätyksiä” täynnä = työvuoro saattaa vaihtua muutaman tunnin varoajalla (toki tiedustellaan sopiiko) tai joku pieni ihminen tarvitsee hakemista, viemistä tai yhdessä oloa. Tänäänkin oli yllätysaamuvuoro ja nyt yllätyksekseni on aikaa ”vaikka mihin”. Mutta tähän ”Joulua kohti” juttuun haluan ehdottomastai sanoa mielipiteeni: kuva 3/6 on erityisen puhutteleva! Voisin katsoa sitä vaikka miten pitkään. Maininna tarvitsee myös kuva 5/6, joka on jotenkin odottava… Mietin kirjasuositusta vielä…

    • Hienoa kun nyt ehdit kommentoida, mukava kun seuraat. Kirjasuosituksia jään odottelemaan…

      Tuo ”taivas tulessa” (3/6) on saanut kyllä FB:n ”Oulu tutuksi” -ryhmässä kovasti tykkäyksiä (melkein viitisensataa näytti äsken olevan). Oli vaan niin hieno aamu. Tänäänkin olisi kai ollut, – mutta muissa puuhissa meni tämä lauantai. 😉

  4. Arturo Perez-Reverten Kohtalon tango uututena, Joni Skiftesfikin Valkoinen Toyota vei vaimoni. Rotuaarin valot hienot kuvassa, eilen samat purppurapilvillä höystettynä

    • Kiitos, Sirpa, taas 😉 tuosta Skiftesvik-vinkistä. NYT lupaan sen etsiä ja lukea. Ja Kohtalon tangokin kiehtoo. Tänään olen kiitollisena ajatellut että tulet maanantaina. Todella. 😉

  5. Täällä toinen, joka ei ole pitkään aikaan mitään kommentoinut. Toki olen blogissa piipahdellut ja varsinkin seurannut Japanin reissuanne. Työkaverini lähti Japaniin, kun te tulitte. Sainkin nauttia itsenäisyyspäivänä hänen tekemää japanilaista ruokaa. Aika isänmaallista! Se mikä minut sai nyt tänne, oli juurikin jouluviinit. Ajattelin kurkata, josko sinulta olisi tullut jo viinisuositukset jouluksi. Eli täällä ainakin yksi, joka mielellään ottaa vinkkaukset vastaan.

    • Laura! Mukava kun piipahtelet, vielä mukavampi, kun kommentoit ja erityisen mukava kuulla, että viinisuosituksia jo kaipailet. Kovasti yritän, että huomenissa saisin postauksen niistä aikaiseksi.

      PS. Japanin reissusta on rutkasti kuvia…

    • Ei ole ehdottanut, – mutta onneksi se jo on. Lapset ostivat kirjan Pehtoorille isänpäivälahjaksi, – minulla on vaan näitä ”live” juurihoitoja ja hampaanpoistoa etc. tässä taas ollut, joten en ole vielä tuohon tarttunut. 😀

  6. Kathryn Stockettin Piiat. Jollet ole jo lukenut. Julkaistu 2009. Siitä on tehty leffakin. Ja Laulaisin sinulle lempeitä lauluja, Linda Olssonilta. Pauliina Vanhatalon Veera Vaahteran nimellä kirjoittamat chick lit -kirjat. Ihan kevyitä, mutta hyvän tuulen kirjoja. Löytyihän näitä, vaikka en olekaan lukenut itse pitkään aikaan mitään. Siksi näin vanhoja nuo kaksi aiempaa suositusta. Hauskoja matkoja lukulampun valossa!

    • Kiitos, Raila. Sinä jos joku osaat minulle hyviä suositella. Olenkin juuri lähdössä kirjastoon, ainakin Pauliinan alter egon jonkun kirjan aion lainata. Ja muutaman muun jo suositellut. Tuon Piiat olen joskus jopa ajatellut ostaa.

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.