VAT-koulutuksen puolivälissä

Yhdeksäs lähiopetusviikonloppu Torniossa on nyt. Puolet on niistä on siis jo kasassa; ensi vuonna tähän aikaan koulu on käyty. Mutta se ei tarkoita vielä tutkinnon suorittamista. Kouluhan on nimenomaan ”tutkintoon valmistava koulutus”. Koulutuksella pyritään siihen, että näytöt menisivät läpi. Näytöt on koulutuksen päälle, ja nekin suoritetaan Torniossa.

Valokuvaajan ammattitutkinto muodostuu neljästä pakollisesta tutkinnon osasta:

Studiossa työskentely
Miljöössä työskentely
Digitaalinen työnkulku
Suunnittelu ja kaupalliset taidot

Koulun opetusjaksojen lisäksi on siis käytävä Torniossa vielä useammankin kerran. Ainakin mikäli aikoo tutkinnon suorittamista yrittää. Sen suorittaminen kun ei kurssilaisille ole mikään itsestäänselvyys; kaikki eivät edes yritä, kaikki eivät onnistu. ’

Viime kerralla kuulimme, että yleensä kahdenkymmenen opiskelijan porukasta noin puolet suorittaa tutkinnon, ja yleensä vain 1/20 suorittaa sen kerralla, eli ettei tutkinnon osia tarvi parsia eikä paikkailla. Joten ei missään tapauksessa mikään läpihuutojuttu. Tutkintoa varten rakennettavan portfolion ja paikan päällä tehtävien näytön osien suorittamiseen menee vielä koulun suorittamisen jälkeen rutkasti aikaa. Huomenna meille tulee aamupäivällä yksi entinen opiskelija kertomaan omista kokemuksistaan koulutuksesta ja näytöistä – mielenkiintoista.

Meidän porukassa on jo nyt niitä, jotka enemmän tai vähemmän saavat elantonsa valokuvauksesta, ja sellaisia, joiden arvelisin selviävän näytöistä jo nyt. Kuten on ollut puhetta, minullahan on lähes koko ajan sellainen surkeimman suoriutujan olo tässä joukossa, mutta olenhan minäkin oppinut ihan valtavasti. Ja ei ainakaan voi väittää etten olisi yrittänyt.

Edellisen kerran jälkeen oli tehtävä kaksi studioharjoituskuvasarjaa (Aapeli-kuvat ja samppanjakuvia olette nähneet) ja sitten viime viikolla tuli vielä ”bonus”  – kuvaa valoa, viiden kuvan sarja ja nimenomaan luonnonvaloa. Ja minullahan ei löydy ideaa ei millään. Viikon olen sitten kulkenut kamera kainalossa pitkin Oulua ja sen rantoja. Toissailtana lähdin jopa yhdeksän jälkeen illalla Möljälle ja kaupunkiin hakemaan iltavaloa, ja eilen olin taas jo kuuden aikaan aamulla Pikisaaren kupeessa. Lopulta olen koonnut sarjan Pikisaaren sillasta. Tässäkin postauksessa niitä, ja lopullisesti viiden kuvan sarjasta tuli tällainen. Ja taas sellainen, minä en ole oppinut mitään, miksen ole parempi?  Mutta minä yritän.

Meillähän on kaksi opettajaa, joiden kesken opetus on jaettu jotensakin siten, että rovaniemeläinen AL opettaa (enimmäkseen) studiossa työskentelyä ja digitaalista työnkulkua ja tornionjokivartinen JH enemmän miljöössä työskentelyä. Liikennetoimintasuunnitelman teossa meitä ohjaavat ja opastavat (varsin niukasti) muutamat tuntiopettajat. Tähän asti, talven pimeydessä, aluksi olemme käyttäneet pidennetyt viikonloput pääsiassa digitaalisen työnkulun ja kuvankäsittelyn opetteluun ja studiossa työskentelyyn. Koulutus on ollut pääasiassa hyvin paljon tekemistä, vain vähän on teoriaa, valokuvauksen mestareita käyty läpi etc. Ja olen kyllä pitänyt opetuksesta, se etenee, asiaa tulee valtavasti, kuvista saatu palaute on rehellistä ja kriittistä, mutta myös rakentavaa ja antoisaa.

Tänä viikonloppuna on sitten open vaihto. Samalla siirrymme miljöökuvauksen opetteluun, ja siinä meitä opastaa JH, joka on ollut viime viikon hyvin paljon julkisuudessa; toissa päivänä viimeksi telkkarissa. Hänen näyttelynsä Kansallismuseossa on avoinna elokuun loppuun asti. Onhan hienoa, että meillä tuollainen ope. Katsokaahan… 

Ja huomenna homma jatkuu heti aamusta.