Eiköhän nämä jokaviikkoiset, pari kuukautta jatkuneet hammaslääkärireissut ala jo hiljalleen loppua ja jokapäiväiset hammassäryt hellittää! Ei ole pian enää hampaita, mitä särkeä! Tänään lähti taas yksi. Tai se mitään ”lähtenyt”. Se poistettiin ”kirurgisesti”. Olenpahan saanut syödä jäätelöä päivälliseksi, välipalaksi ja nyt vielä iltapalaksi. Niin että voisi syödä jotain muutakin kuin jätskiä, vaikkei mitään lämmintä ruokaa saakaan? No kenties voisi, mutta jäätelö on mitä mainiointa liki hampaattoman lohturuokaa. 😀
Muutakin satuttavaa kuin hampaanpoisto tänään. Enempi sellaista henkistä kipua. Tai ei sentään kipua, mutta tuskastumista ja neuvottomuutta. Olen kerta kaikkisen ihmeissäni, pahoillani, jos kohta myös ärsyyntynyt tai ärsytetty enemmänkin. Eipä yliopisto-opettajan pitkähköllä sarallani ole moista vastaan tullut. Luulen, että tarvitsen huomenna vertaistukea parilta työkaverilta. Ja neuvoja. Paljon neuvoja.
Tunnelman, postauksen, keventämiseksi tähän muutama kuva Haaparannan veistoksesta, joka perjantaisella reissulla viehätti minua kovin.
Suora lainaus Haaparannan kaupungin sivuilta
Taideteos Tullinpuistossa koostuu veden pinnan yläpuolella olevista hahmoista sekä veden pinnan alapuolella olevista kaloista. Hahmot ovat joukko ihmisiä, jotka ovat eläneet ja elävät joen varrella. Veistosryhmä kertoo Tornionlaaksosta historiallisella ja humoristisella tavalla, vastakohtana puiston muille taideteoksille, jotka ovat vakavampia.Kuparihahmot koostuvat papista, ostoksia tekevästä naisesta, tullimiehestä, äidistä lapsineen, morsiamesta ja sulhasesta vihkisormuksineen, tanssivasta parista, yhdestä koskiveneestä ja kahdesta tornionlaaksolaistalosta. Joki, kalat ja pylväät ovat tehty ruskeasta rautapellistä, josta muodostuu kaunis värikontrasti vihreäksi patinoituneiden pronssiveistosten kanssa. ”Joen” toinen pää on taivutettu aalloiksi ja se symbolisoi Tornionjoen mahtavia vapaita vesivirtauksia ja koskia.
Tarkoituksena on että ihmiset voivat kulkea hahmojen ympärillä ja valokuvata, jos he haluavat. Lapset voivat kuvitella ja leikkiä hahmojen ja joen kalojen seassa.
Oulussa syntyneen Jussi Taipaleenmäen teos ”Tapahtumia joen varrella” kannattaa käydä katsomassa läheltäkin.
