Maisterisnaisia

Tasan viisi vuotta sitten blogipostaukseni oli tällainen:

Sieppaa

 

Ja nyt ylihuomenna, lauantaina on tyttären valmistujaiset. Voin taas kirjoittaa ”Voi kuinka helppoa onkaan yhtyä hänen iloonsa ja helpotukseensa”. Tytär onnistui kuin onnistuikin Meksikosta käsin saamaan harjoittelustaan raportin (jota ei olisi välttämättä edes tarvinnut) ja sen hyväksynnän ajoissa, ja sen jälkeen tutkintotodistusanomuksen tiedekuntaan. Kuten itse sanoi: maisterisnaisia! Meidän pikkuinen on maisteri! Kauppatieteen maisteri. Ekonomeiksikin noita taloustieteen ylemmän tutkinnon suorittaneita usein kutsutaan.

valmistujaiset

Taloustieteellisessä ei järjestetä mitään publiikkeja kuten meillä humanistisessa tai kasvatustieteellisessä tehdään. Tai kuten yläkuvassa,  jonka tytär oli Meksikossa ottanut: siellä jo ala-astelaisille on kunnon valmistujaiset!

Ja Oulussakin erimerkiksi teknisessä tiedekunnassa on oikein kahvitilaisuus, jossa paitsi tarjotaan lämmintä kuohuviiniä ja kylmää kahvia, mutta myös pieniä puheita ja teekkaritorvien esitys.

Taloustieteellisessä – tai business school´ssa kuten nykyään sen nimi on – sen sijaan ilmoitetaan lakonisesti ”Tutkintotodistuksen voi hakea xx.xx.xxxx klo 12 tiedekunnan kansliasta”.  No meidän maisteri ei voinut mitään hakea, kun oli juuri silloin Chicagon lentokentällä palaamassa Meksikosta Suomeen. Oli juuri saanut rikkinäisen matkalaukkunsa hihnalta, hukannut lompakkonsa (joka sitten löytyi), ollut unetonna toista vuorokautta ja kotimatkaa vielä reilusti jäljellä ja kaiken lisäksi oli juhannuksen aatonaatto.

No samaan aikaan toisaalla: minullehan ei ollut mitenkään vaikeaa käydä lapsen maisterinpaperit (Playalla kirjoitetun valtakirjan turvin :)) taloustieteen toimistosta hakemassa.

Tässä meidän maisterilla eka koulupäivä edessä!

maisteris2

Jo kolmoselle menossa!

kouluun

Mietittiin tuossa yks päivä, että ei ole minun eikä miehen suvussa paljon maistereita ennestään, ei ole kovin montaa ylioppilastakaan,  mutta hiljalleen näitä. …

Oikeastaan koko opiskeluajan tytär on tehnyt ohessa töitä (ja seurustellut, ehtinyt elääkin :))

_MG_2007

ja onneksi Meksikon aikana ja jälkeen lapsella on itseltään vaativa ehdottomuus vähän hellittänyt. Ainakin luulen niin.

Mitäkö nyt? Heaven knows. Markkinointi pääaineena ei välttämättä takaa töitä täällä Pohjois-Suomessa. Tammikuussa graduseminaari-istunnon jälkeen oppiaineen proffa oli ehdotellut väitöskirjan tekoa, mutta esikoinen väitti miettineensä, että ”on nähnyt mitä se on, eikä ehkä kiinnosta”. Ja samaan hengenvetoon, Playa del Carmenin biitsin iltapäiväauringossa loikoillen kun asiasta siellä juteltiin, lapsi (23 v.)  totesi viisaasti:  ”Mikä kiire mulla on?”  – No ei mikään. Ei yhtikäs mikään.

Ja nyt myykin maisteri mansikoita ja nauttii kesästä. Hyvin helppo on ”yhtyä iloonsa”!  Ja kuinka mukavaa onkaan järjestää kekkereitä: olin niin ihmeissäni, kun tyär halusi kestit pitää: ”Vois ensin kutsua sukulaisia, ja illaksi kavereita?” – Vois! Todellakin vois, olet kyllä kestisi ansainnut. Meille sopii erinomaisesti.

Tänään on pari auton peräkontillista roudattu ruokaa ja juomaa, pihapiiriä kekkereitä varten järjestelty. Touhun keskeytti illalla käynyt vieras, ystävä; olipa mukava istuksia, nauttia perinteinen Tommasi ja  kuulla Rooman matkasta.

Fuksiaisiin lähdössä, pienryhmäohjaajana 2. vuoden opiskelija.

IMG_

Soisin, että lapselle työ maistuisi
ja että se olisi mielekäs ja tärkeä osa elämää, ja että sitä työtä olisi.

Ja pääasia: kunhan tulisi onnelliseksi, kunhan elämä olisi myötä.

10 kommenttia artikkeliin ”Maisterisnaisia”

  1. Onnitteltu tyttärelle valmistumisesta! Ja tietty vanhemmille myös! Kyllä se lämmittää vanhempien mieltä, kun lapset saavuttavat tavoitteitaan. Tyttäressä on kyllä ainesta vaikka mihin, se on tässä vuosien saatossa sivustaseuraavina meilläkin pantu merkille!

    Mukavat lapset teillä > eivät vieroksu mitään työtä > eilen ostettiin tyttäreltä mansikat, olisiko sitten olleet maisterismansikat 🙂

    Vastaa
  2. Kiitos, kiitos, Taije. Tuntuuhan se mukavalle, tiedäthän sinä 🙂 .

    Onhan ne pennusta asti töitä tehneet, itse useimmat työpaikkansa vielä hankkineet. Hyvähän se sekin on.

    Maisterismansikoita minäkin taidan tästä piakkoin lähteä ostamaan. 😉

    Vastaa
  3. Onnea maisterille ja maisterisnaisen vanhemmille! Kiva, kun pidätte juhlat – niitä ei ole koskaan liikaa!

    Vastaa
  4. Katri, kiitokset, välitän onnittelut. Silloin kun on syytä juhlia, on syytä pitää juhlat! Nyt on. 😉 Ja olen kovin iloinen, että me saamme ne järkätä.

    Vastaa
  5. Onnea täältä myös 🙂 Ilolla yhdyn S:n onneen ja onhan se myös vanhemmille aina helpotus, jokaisen lapsen jokainen askel eteenpäin elämässä.

    Vastaa
  6. Mannu, kiitokset sinnekin Kyllähän sitä lasten elämänmenossa kulkee mukana, välillä helpottuneena, välillä huolissaan. Nyt juuri enempi ilossa mukana ollen.

    Vastaa
  7. Kiitos Pasi, et arvaakaan kuinka äkkiä, pian huomaat istuvasi eskarin joulujuhlassa… 😉

    Vastaa
  8. Mukava maisterisnainen, ihana ilo, onnea olemassa ja parhaita puuhia ja mainioita makuelämyksiä. Siinäpä resepti mukaville juhlille. Kiitos vielä kerran!

    Vastaa
  9. Sinäpä sen taas kerran osasit hienosti kirjoittaa… Kiitos kun jaksoit kurssin jälkeen tulla!

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.