”Ole hyvä unelmiasi kohtaan …”

”Ole hyvä unelmiasi kohtaan… ”
(Tabermann)
 
 
tai

Epäröinnin kynnyksellä
kysy
kuinka paljon rohkeutta
uskallat tänään
jättää käyttämättä ?

(Tämäkin Tabermann´lta)

 

Olen epäröinyt, miettinyt, enkä ole ollut niinkään rohkea.
Mutta päätöksen olen tehnyt
– jo aikaa sitten.

 

Miksikö?

Jossain vaiheessa tapahtui liukuminen keskinkertaisuuden tunteeseen, jämähtämiseen, merkilliseen henkiseen laiskistumiseen, ja sitten jonain toisena päivänä kertakaikkinen uupumus taistella kaikkea uudistusvastarintaa vastaan. Joskus ”yksinkö minun on tämä homma meidän osalta taas tehtävä” -fiilis. Joku ikään liittyvä miettiminen … ja ehkä perhe-elämässä tapahtumassa oleva muutos? Omassa työssä riittämättömyys, – ajan riittämättömyys  ja oma riittämättömyys.  Ambitioiden hiipuminen tai suuntautuminen jonnekin, johonkin humanistiseen, mikä ei sovi yliopiston uuteen, uljaaseen tulevaisuuteen. Liikaa vakavia sairauksia lähellä, liian vähän aikaa läheisille. Ajan rajallisuuden tajuaminen, pelkokin.

Toisaalta paljon haaveita, mitä kaikkea haluaisi tehdä – jos ehtisi. Missä kaikkialla käydä – jos olisi lomaa. Jokainen mökiltä lähtö sattuu, melkein fyysisenä kipuna tuntuu, ja moni kysyy, miksi sitten lähdit. Monta (työ)projektia, jotka ovat kesken, kun ei enää, kuten vielä 10 vuotta sitten, viitsi, jaksa, halua käyttää osaa viikonlopuista/lomista tutkimukseen. Sellainenkin tunne, että olen minä osani tehnyt: 30 vuotta yliopistotöitä ja monta kirjaa. Toisaalta haluaisi käydä kursseja oppiakseen tekemään niitä lisää: luovan kirjoittamisen kurssi, taidehistoriaa, valokuvausta, — vaikka kuinka paljon opittavaa olisi. Ja se herkku/keittiökauppa-ajatus aina vaan elää – Tampereella kävin vähän asian tiimoilta konsultointia hakemassakin. Ja voisihan sitä opetella vain olemaankin, leppoistamaan elämänmenoaan.

Sitten eräänä päivänä (jo reilu vuosi sitten) kesken kokouksen kuulen sanovani: ”— mutta entä sitten kun minä jään vuorotteluvapaalle?”

Seurasi hiljaisuus. Pitkä hiljaisuus.

Sen jälkeen on asiasta paljon puhuttu, epäillen onnistunko, osaanko olla, pyydetty jättämään moiset unelmat – toisaalta kannustettu.  On sattunut paljon, mikä on helpottanut lähtemistä, sydäntalvella varsinkin, ja paljon sellaista (opiskelijat!!),  että olen miettinyt päätöksen perumista, – mutta nyt se vain on niin, että minä jään kuin jäänkin vuorotteluvapaalle. 🙂  Minä jään!

Kohti ääretöntä ja sen yli! Uusia polkuja! Yritän olla hyvä unelmiani kohtaan!

10 kommenttia artikkeliin ””Ole hyvä unelmiasi kohtaan …””

  1. Hieno päätös, oikea päätös. Päätöksen teko on aina vaikein, mutta kun se on tehty, voi aloittaa unelmien toteutuksen. Onnea.

  2. Raila, päätös ei liene väärä. Haikeaa on nyt. Ja marraskuussa ja helmikuussa varmaan vaikeaakin!
    Sinäkinhän kuulut isosti yhteen elettevään unelmaan… eikös näin ole sovittu 🙂

    Inkeri, kiitos kannustuksesta. Päätös tuli aika helposti,vahingossa, mutta siitä kiinni pitäminen on ollut kevään mittaan vähän vaikeaa. Mutta eiköhän tämä tästä lutviinnu… Leppoistu. 🙂

  3. Kuulostaa ihailtavan rohkealta ja oikealta päätökseltä. Uskon, ettet varmasti kadu sitä jälkeenpäin. Vuodenko aiot olla poissa?

  4. Vuorottelu alkaa kesäloman jälkeen elokuun eka, ja loppuu 24.7.2012, joten melkein vuosi. Se ei saa ihan täyttä vuotta säädösten mukaan ollakkaan. Ihan kokonaan en yliopistolta pois pysy: on muutama projekti jossa vielä olen mukana.

    Katsotaan nyt millaiseksi elämä tämän päätöksen jälkeen muotoutuu, mille polulle lähden. Toivottavasti vie valoisaan metsään, eikä eksyksiin. 🙂

    Nyt kuitenkin vielä tekemään hommat loppuun ja sijaiselle pitkiä listoja 🙂

  5. (Vaikka) ”…kauas pilvet karkaavat…”, niin älä Sinä, parahin TT, katoa (ainakaan kovin kauas) vuorotellessasi!

    ”Sä seisot siina vaan
    kuin kaunein kukka
    vaan jos viela hetkisen
    sua tarkkaan katselen
    niin varmaan katoat (ÄLÄ KATOA!)
    kuin unet ihanat,
    ja haihtuu lumous
    ei jää kuin kaipaus.”

  6. Hieno päätös!
    Suosittelen lämpimästi vuorottelu- tai opintovapaata kaikille, jotka sitä vaan voivat pitää. Olen itsekin nyt vuoden opintovapaalla yli 20 työvuoden jälkeen, ja ihan uusin voimin suunnistan uuteen työpaikkaan tämän vapaan jälkeen. Myös hyvä opiskelumotivaatio on yllättänyt. Jaksaa tehdä paljon, kun ei tarvitse opiskella työn ohessa. Silti olen ehtinyt harrastaa ja olla perheen kanssa.
    Toivon, että osaat nauttia vapaastasi!

  7. Koivu, kiitos.

    Kiitos kun olet palannut – jossain karussa sinäkin olet ollut?

    Kiitos runosta.

    En katoa – ainakaan kovin kauas. Tai ainakaan kovin pitkäksi aikaa. Toivotaan että vuorotteluni virkistäisi Tuulestatemmatunkin elämää, toisi jotain uutta.

  8. Skaidi, kiitokset kannustuksesta,- ja hienoa kuulla, että vapaasta on hyviä kokemuksia. Enköhän minäkin pärjää: huomenna mökille. Siitä se lähtee.

    Mukavaa, aurinkoista, itikatonta juhannusta sinullekin.

  9. Päätöksen teko on vaikeaa, sitä pyörittelee ajatusta ja sanojakin, ja maistelee. Jäin sapaattivapaalle kesäkuun alusta, en uskaltanut sanoa lopullisesti, että heippa vaan. Vapaani on elokuun loppuun, mutta luulen…..no, katsotaan.
    Antoisaa tulevaa vuotta ja ihanaa juhannusta!

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.