Kallonkuvauksessa

Nyt se on todistettu: ei ole minun pääni tyhjää täynnä! Iltapäivällä otettiin päästäni magneettikuvia tuntitolkulla. Ja kotiinkin saaduissa kuvissa näkyy, että pääkopassani on jotain! Vähän ajattelin, että vaihdan FB:ssä profiilikuvaukseni tuon kallokuvani, mutta enpä sittenkään. Vois olla vähän makaaberia.

Olen ollut tänään koko päivän OYSissa tutkimuksissa. Aamuyhdekseltä alkoivat ja kolmen jälkeen olin kotosalla. Miksikö moisessa? Olin koekaniinina ns. Pohjois-Suomen kohortti 1966 -projektissa. Tuo projekti on vuonna 1966 aloitettu laaja poikkilääketieteellinen tutkimus, jossa on vuosikymmenien aikana tutkittu ko. kohorttia. Siihen kuuluvat kaikki pohjoissuomalaiset, jotka ovat syntyneet vuonna 1966, yhteensä noin 12 000 henkilöä. Ja yksi noista kohorttiin kuuluvista on sisareni. Nyt tutkimusta haluttiin laajentaa ja mukaan otettiin myös vuonna 1966 syntyneiden sisaruksia. Systeri kysyi, suostunko mukaan, ja totta kai, sen verran utelias olen. Ja saipahan ilmaiseksi aika perusteellisen kartoituksen itsestään ja omasta terveydentilastaan. Ja magneettiikuvia aivoista 🙂

Aamupäivällä oli ensin puolitoista tuntia ”palikkatestejä”: kognitiivisia kykyjä mittaavia testejä ja kokeita. Pärjäsin sanallisissa ja muistitesteissä ihan kohtuullisesti (olet hyvä selittämään, totesi psykologi. Mitenhän tuohon suhtautuisi…?) mutta sitten kun piti tehdä visuaalista hahmottamista (minusta ne näyttivät geometrian oppikirjan sivuilta, uuh!) mittaavia testejä, alkoi intoni jotensakin reippaasti hiipua.

Seuranneen tauon jälkeen oli perusteellinen haastattelu, jolla kartoitettiin elämäntilannetta ja oloa, terveyttä ja mielialoja. Verikokeet ja virtsanäytteet kuuluivat luonnollisesti myös testauspalettiin. Ja iltapäivä sitten siellä magneettikuvauspömpelissä. Sielläkin – kuvauksen aikana siis – oli muistitestejä ja hoksaamisjuttuja ja kaikkea. Ei ahtaanpaikan kammoa, eikä muuta isompaa ongelmaa kuin että sinne tynnyriin ei saanut omia rillejä ottaa mukaan, vaan ne röntgenhemmot tekivät sellaiset ”koerillit”, jotka eivät minulla pelittäneet. Karsastukseni vuoksi oli tosi vaikea nähdä mitään… Kuulostaako pikkuisen meriselitykseltä? Voipi olla. Jos testitulokset osoittautuvat huonoiksi, voin vedota siihen, etten nähnyt kunnolla. Jos tulokset on ok, en sano, että muutaman vastauksen heitin ihan hazardilla.

Joka tapauksessa testattu on! Sertifikaatti seinälle?

4 kommenttia artikkeliin ”Kallonkuvauksessa”

  1. Tiesitkö että luovutit tietosi ja DNA:si samalla kansainvälisten firmojen käyttöön?
    https://www.eura2007.fi/rrtiepa/projekti.php?projektikoodi=A31592
    clip—clip
    Kohorttiaineiston keräämiseen ja hallinnointiin ovat osallistuneet aiemmin mm. Polar Electro, NewTest ja Biocomputing platform ltd (BC SNPmax), Yrityksistä Roche Diagnostics, Orion Diagnostica, GeneCodeBook, ODL Liikuntaklinikka, Polar Electro, Newtest ja ODL Terveys puoltavat tätä uutta keräystä. Samoin Biocomputing ltd on kiinnostunut.

    Vastaa
  2. Hei, toki tiesin. Tutkimukseen lupautuessa täytin kaikenmoisia lanketteja. Olen hyvässä uskossa ja vähän tiedänkin että kohorttitutkimuksella – toki tehdään lääketeollisuudessa rahaa – mutta myös tehdään paljon tutkimusta joka edesauttaa sairauksien tutkimuksessa ja terveyden edistämisessä.

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.