Helsinki lomalaisena

Mustion Linnan pikkutuvassa aamuun herättiin vasta kahdeksalta. Aamiaisen jälkeen vielä kävely- ja valokuvauskierros Linnan puutarhassa ja kirkkoon. Lummepolku oli niin kaunis ja hiljainen.

Kirkkoon emme päässeet sisälle, mutta kovin idyllinen se oli …

Myös Linna ja museokauppa olivat vielä kiinni…

Oli aika jättää Mustio. Ajelimme Helsinkiin. Laukut hotelliin ja auto parkkiin ja lomalaisena Helsingin kaduille. Helsinki on minulle kuitenkin ensisijaisesti työkaupunki. Arkistoja, ekskursioita, yliopistolla kokouksia ja kongresseja, mutta tämä päivä lomalaisena. Aurinkoisessa, muidenkin turistin kansoittamassa kauniissa pääkaupungissa käveleskelimme torille, halliin, välipalalle. Ja tietysti Stockan herkkuun. Uusittu Herkku oli näkemisenarvoinen. Jotain tietysti tarttui mukaankin… 🙂

Illaksi ystävien luo. Heidän uusi kotinsa oli vielä käymättä. Oli ilo käydä; ja sitten yhdessä lähdimme syömään. Minne? M. oli varannut meille pöydän Saareen. Sirpalesaaren kesäravintola Saari oli ennen kokematon paikka. Hieno! Sinne mennään moottoriveneellä, tänään siellä tuuli kovasti, mutta aurinko paistoi ja oli lämmin. Nautimme ulkona aperitiivit, ja ravintolassa sisällä – tälle lomalle ties monennenko – hienon illallisen. Ja seura erinomaista. Neljännesvuosisadan ystävyys takaa sen, ettei tarvitse miettiä, mistä juteltaisiin.

Yksi asia illassa harmittaa. Hitosti! Jätin kameran hotelliin!

Palattuamme rantaan kävelimme Korkeavuorenkatua hotellille, ihmettelimme, kuinka pimenee… Päätimme vielä mennä Tornin katolle yömyssylle. Pimenevä Helsinki kaunis. Huomenna aamulla ei olisi arkistoon menoa, ei kiirettä herätä. Loma jatkuu. Hyvä niin…

2 kommenttia artikkeliin ”Helsinki lomalaisena”

  1. Minulle uusittu Stockan herkku oli pieni pettymys.Vaikka tarjonta on mahtava ,en kuitenkaan pitänyt siitä,miltä siellä näytti.Entinen Herkku oli kodikkaampi…

    Vastaa
  2. Olet oikeassa Yaelian, entinen oli kodikkaampi, mutta uudessa pidin väljyydestä. Ja näin harvoin kävijälle helpompi ”suunnistaa”.

    BTW, Sinun jälkiäsi seuraten mekin – taas – Tertin kartanossa. Arviomme siitä on näköjään aika yhteneväinen 🙂 Hieno paikka.

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.