Pohjoisen uni

Nukuin kauan, pitkään, keskeytyksettä, levollisesti. Nukuin hyvin vaikka on valoa, vaikka kuu kasvaa koko ajan, on kohta jo täysi.

Täällä öinenkin valo on erilaista kuin kaupungissa; ei ole katuvaloja, eikä muitakaan kaupungin valoja, mutta silti on merkillisesti valoisampaa. Kimmeltävät hanget valaisevat, kuu on kirkkaampi. Tuntuu että ilma on puhtaampi, joten senkin vuoksi näkee ”läpi” paremmin. Pohjoisen valo tuo muistoja, vie murheita. Ja valosta huolimatta täällä nukkuu hyvin. Paremmin kuin missään muualla.

Stressiraja on Napapiirillä. Aamuheräilyt jäävät sen eteläpuolelle. Sen pohjoispuolella voi olla töitä – tällä kertaa niitä mukana hyvin vähän – mutta ne eivät häiritse unta. Täällä uni hellii, uni on lepoa, ei vain välttämätöntä voimavarojen tankkausta. 

Eteläinen tuuli helli sekin. Mäessä viihdyin, etelätuuli ahavoitti, siivitti laskemista. Etelätuuli toi myös pehtoorin ja nuoret tänne. Minun on taas opittava antamaan tilaa … Opittava pois itsellisestä, muutaman päivän kestäneestä riippumattomasta elämästäni.   

Narsissivene Hangasojalla

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.