2008

Home 2008 (Page 23)
Showing: 221 - 230 of 339 RESULTS
Lappi

Mökkiläinen – melkein paikallinen

Olen päässyt piireihin: mökin lähikaupan ikiaikaisena asiakkaana saan ”paikallisten” alennuksen! Alennus koskee vain tiettyjä arkiaineita (perunoita, tiskiainetta, työhanskoja ja tulitikkuja) mutta ei turistitavaroita (kosteusvoidetta, siideriä, savuporoleikettä). Noita kaikkia tänään kuitenkin tarvittiin. Päivä mennyt pihapiiriä ja varastoja siivotessa ja järjestellessä, pehtoori on tehnyt puron ylittävää siltaa. Helpottaa talvella veden hakua…

Nieriää savustettiin, nautittiin tsatsikia sen kanssa ja teineille soiteltiin. Semmoista seesteistä.

Lappi

Keskiviikkoiltapäivä?

Puoleltapäivin oltiin aurinkoisella Hangasojalla. Pyörät esiin liiteristä ja poljettiin Saariselälle. Riekonlinnassa eikä juuri muuallakaan ollut kuin me. Mentiin syömään. Semmoista ei ole täällä paljon tehty: syöty ulkona. Eikä ole paljon keskiviikkoiltapäivisin muutenkaan oltu kaksistaan, eikä kesäkuun alussa Lapissa, eikä aurinkoisessa sääskettömässä keväisessä (koivuissa juuri ja juuri hiirenkorvat) luonnossa Napapiirin pohjoispuolella. Olisi kannattanut – oli sen verran hieno iltapäivä.
Niitä näitä

Levollista – vihdoin

Isäni yksi usein toistama juttu oli ”Ei ihminen nuorena tiedä, kuinka vanhana on mukavaa”. Tänä aamuna sovelsin sitä ”Ei ihminen nuorena tiedä, kuinka ihana on kun saa nukuttua hyvät, levolliset, täyspitkät yöunet”. On levollinen olo.
Aika usein lähden lukukauden loputtua, kesäkuun ekaksi viikoksi arkistoreissulle Helsinkiin. Tänä vuonna en: huomenna lähdemme pehtoorin kanssa Hangasojalle. Ei ihan töittä sinnekään, mutta ihana lähteä.
Niitä näitä

Juhlan jälkeen, loman alussa

Juhlan purkua vielä – eilinen ja tämäkin päivä. Yhdet vieraatkin vielä eilen, nyt viimeiset kakut viety töihin ja puutarhalle. Töissä käväisyn jälkeen lähdimme perheen kesken kaupungille syömään, minulle keittiökiintiö hetkellisesti täynnä ja juhlistimme virkavapauteni ”oikeaa” alkamista.

Nyt kun olisi aikaa ja intoa Kiinan matkasivuston viimeistelyyn ja julkistamiseen ja juhlakuvien editointiin niin sorvi hajosi; eilen ehtoolla tietokone irtisanoi työsopimuksen ja pimeni totaalisesti… Vein koneen aamulla korjatteille ja ilmoitin kaikella asiantuntemuksellani, heh! – että ”varmaan näytönohjain simahti”, jolloin nörttipoika katsoi minua hyvin surkeasti ja sanoi, että ”ilmoitellaan kun on kunnossa tai jos se kovalevy on kokonaan lasahtanut”. Jotta semmoista.

Virkavapaus alkaa joten ei tarvita konetta? Niinhän sitä voisi luulla! Minähän olen datis kuten teinit jatkuvasti huomauttelevat, joten tämä läppäri ja sen ohjelmat eivät todellakaan riitä minun harrastuksiini. Mitä siis nyt? Lähdettävä kai lenkille kun aamulla lintsasin saliltakin. … Ja lauantaisen ´12-tuntia-korkokengissä´ jälkeen rullaluistimia ei voi rasitusvammaiseen jalkaani ajatellakkaan.

Vanhemmuus

Gaudeamus igitur …

Tuoksuu ruusut. Kuusikymmentä ruusua tuoksuu…

Lakkiaisviikonloppu. Voisipa tunteita säilöä ja sitten ottaa pienen annoksen kerrallaan nautittavaksi kun on tarve. Esikoisemme on ylioppilas. Eilen oli hieno, suurenmoinen päivä. Neljän tunnin yöunen jälkeen olin tavallistakin herkemmällä .. välillä pakahduttava onnen tunne…

Saaran päivä oli kaunis, lämmin, aurinkoinen. Lämpimiä onnitteluja. Ruusuja, halauksia, puheita, maljoja, välähdyksiä menneestä ja toiveita tulevasta. Oli ihana, että ystävät ja sukulaiset tulivat jakamaan päivän kanssamme. Ylioppilas oli kaunis ja todistuksensa ja stipendinsä ansainnut.

Meillä kävi seitsemän tunnin aikana 99 vierasta. Monille en ehtinyt sanoa kuin tervetuloa ja näkemiin: vapaapäivät ja kaksi auttavaa ihmistä keittiössä ja tarjoilussa olivat enemmän kuin tarpeen, ilman niitä en olisi ilman ehtinyt senkään vertaa. Tarjoilua oli riittävästi (tein 20 kakkua ja piirakkaa, makeita jäikin, suolaisia juuri sopivasti) ja La Festa osoittautui toimivaksi isommallekin porukalle.

Vihreää, aurinkoa, kuplia, puheensorinaa, juhlavia vaatteita, kahvin ja kakun tuoksu, … tyttären helpottuneet kasvot, ruusuja maljakossa ja ruusuja pihalla, … Gaudeamus igitur …

Niitä näitä

Odotusta

Että minä voin yhden päivän aikana hukata avaimet, salaatti- ja tillinsiemenet ja kilpikonnan! Kaikki tuollainen vie aikaa. Ensin hukata ja sitten etsiä. Elmeri (= konnulimme) löytyi tietokoneen takaa johtovyyhdistä, avaimet housuntaskusta, jonne olin survonut ne hammaslääkärille mennessä, mutta siemenet ovat edelleen hukassa. Kasvimaa kuitenkin laitettu, jotenkin. Multa on nyt parempaa kuin aikoihin: viime vuonna mikään ei tahtonutkaan kasvaa. Nyt on matojakin lupaavasti.

Hillatiramisun reseptikin, jota keväällä kehittelin on hukassa: tein äsken kuitenkin neljä vuokaa…

Pehtoorilla on kiire. Mitä hänellä ei yleensä ole. Minulla ei ole, vaikka aika usein on. Teen rauhassa. Esikoinen lukee, kuopus käy välillä kääntymässä, kysymässä bensarahaa. Syömässä. 

NYT: nyt aika  voisi pysähtyä. Hetki ennen hunajapurkin avaamista on se paras, toteaa maailmankirjallisuuden klassikkohahmo Nalle Puh, ja olen hänen kanssaan syvästi samaa mieltä. Ainakin tänään.

Niitä näitä

Kotiseuturetkellä

Ajelimme pehtoorin kanssa aamulla salireissun ja aamiaisen jälkeen Tauvolan takomoon. Tavoitteena löytää naulakko La Festan nurkalle; ei löydetty, mutta muuta tarttui mukaan. Ja siellä syntyi idea ”reliefistä” jota ollaan yritetty viritellä. Käymisen arvoinen paikka: tolkuttaman siisti, paljon kelvollista taottua sisustus- ja käyttötavaraa (Myötätuulen takkaluukut on tehty siellä). ja pihapiirissä mukava pikku museokin. Olimme siis kotiseuturetkellä. Suosittelen.

Muutoin tänään liinoja ja lappuja, yleistä siivoilua … Koneellekin livahdin aina välillä: Kiina-kuvia julkaistavaksi … Ihan kun ei olisi muutakin tekemistä.

Niitä näitä

Juhlaa kohti

Lakkiaisjärjestelyt hyvällä alulla. Minä olen tehnyt kakkukoristeet ja juhlija on käynyt kuvassa. Säätiedotus lupaa lämpenevää (sietääkin!). Pakastin alkaa olla täys ”pohjia”, piha vihreää ja pöydät astioita.

En ole ennen näin isoja kekkereitä järkännyt, ja mikä parasta: nyt on aikaa. Saan rauhassa  puuhailla  ja järjestellä, voin nauttia eikä tarvi yksin rahdata ruokaa ja juomaa.

BTW: tämä rusketus ”made in China” on yhtä toimiva kuin mikä tahansa made-in-china. Kesin niin, että ympärilläni on sellainen hilsepölypilvi kuin Tenavissa Rapa-Ripalla on likaa… 😉

Kuopuksen viikonloppuna teloma jalka on nyt tuettu ja hoidettu (ortopedi ystäväpiirissä on hyvä olla olemassa :)). Kesätöihin meno siirtyy heinäkuulle. Ovatpa sitten teinit yhtäaikaa töissä. Ja me pehtoorin kanssa lomalla 🙂

Niitä näitä

Rajattu suunnitelma

Perhe on hieman kauhunsekaisin tuntein seurannut lakkiaistarjoilujen suunnitteluani. ”Tätä menoa se karkaa taas lapasesta”, ilmoitti juhlakalu. Siispä nyt olen julkistanut aikeeni, pysyn niissä ja sen vakuudeksi naulasin aikeeni jääkaapin oveen ja lupasin, etten poikkea aikomastani. Siis kolmenlaista kakkua ja kolmenlaista suolaista gourmet-piirakkaa ja kaksi salaattia. Konvehteja ja juustolautanen. Ei muuta. Se on siinä. Tervetuloa vaan kaikki tutut. 

Aamupäivä urheillessa ja pihahommissa.
Iltapäivä pihalla auringossa prosemmoja arvostellen
(100! sivua lukemista); huomenna viimeinen istunto.
Vaikuttaako aurinko arvosteluasteikkoon?
Saako minulta marraskuussa tiukemman kritiikin?