Juhlan purkua vielä – eilinen ja tämäkin päivä. Yhdet vieraatkin vielä eilen, nyt viimeiset kakut viety töihin ja puutarhalle. Töissä käväisyn jälkeen lähdimme perheen kesken kaupungille syömään, minulle keittiökiintiö hetkellisesti täynnä ja juhlistimme virkavapauteni ”oikeaa” alkamista.

Nyt kun olisi aikaa ja intoa Kiinan matkasivuston viimeistelyyn ja julkistamiseen ja juhlakuvien editointiin niin sorvi hajosi; eilen ehtoolla tietokone irtisanoi työsopimuksen ja pimeni totaalisesti… Vein koneen aamulla korjatteille ja ilmoitin kaikella asiantuntemuksellani, heh! – että ”varmaan näytönohjain simahti”, jolloin nörttipoika katsoi minua hyvin surkeasti ja sanoi, että ”ilmoitellaan kun on kunnossa tai jos se kovalevy on kokonaan lasahtanut”. Jotta semmoista.

Virkavapaus alkaa joten ei tarvita konetta? Niinhän sitä voisi luulla! Minähän olen datis kuten teinit jatkuvasti huomauttelevat, joten tämä läppäri ja sen ohjelmat eivät todellakaan riitä minun harrastuksiini. Mitä siis nyt? Lähdettävä kai lenkille kun aamulla lintsasin saliltakin. … Ja lauantaisen ´12-tuntia-korkokengissä´ jälkeen rullaluistimia ei voi rasitusvammaiseen jalkaani ajatellakkaan.

Jokainen kommentti on ilo!