Jollei vuosien kulumista muuten huomaisi niin ainakin tänä iltana. Tähän on tultu: teinit lähtevät, me jäämme kotiin odottamaan heidän paluutaan. Käveltäisiinkö kaupunkiin katsomaan ilotulitusta? Ehkä ei, on niin kylmäkin.
Tänään julkistan!
Olen syksyn harjoitellut kirjoittamaan päiväkirjaani lyhyesti. Harjoitellut digikuvaamaan. Ottanut tuhansia kuvia ja koettanut kirjoittaa vain satoja sanoja. Vastoin suuria sanojani (Blogit-eivät-ole-mun-juttu!) olen avannut itselleni blogin näitä harjoituksia varten. Ks. syyskuun ensimmäinen viesti.
Tänään julkistan blogini. Laitan näkyville. Miksikö?
Me käymme joulun viettohon!
1.12. la Manen väitös. Piti olla tiitteränä arvostelulautakunnan jäsenenä. No eipä ollut ongelmia. Illalla vielä jatkokaronkassa. Uusia tuttavuuksia. Opin paljon uutta.
2.12. su Adventti eikä yhtään lunta.
3.12. ma Kotiseutupäivien seminaaritoimikunta minun osaltaní pulkassa, läsnäoloa paikalla vielä, mutta muuten ohi. Illalla italian kurssi Toscanassa syömässä. Hyvä ope, hyvä porukka, keväällä jatketaan!
4.12.ti Päivä ihan pipariksi kun opiskelijoilla – mukaviahan ne ovat – kaikenlaista huolta ja kysymistä ja luulivat että voisin auttaa. Yritinhän minä!
5.12. ke Tänään kohti Myötätuulta. Ihana lähteä, ja tuntui hienolle kun teinitkin sanoivat että ”mukavaa: mökille!” Anne ja Saara mun kyytiin, Niksu ja Tomppa Pekalle. Kurja keli, mutta perille päästiin. Kuinka Hangasojalla onkaan kaunista.
6.12. to Itsenäisyyspäivä meni lumitöissä, pihalla ja purolla. Hyräilin ja lämmittelin saunaa: kannoin puita ja vesiä. Etsin sinisiä sävyjä, tonttuja ja hyvänhyrinänhaltijoita. Niitä on vain täällä, ei kotona. Surku. Niistä ei kannata teineille kertoa, eivät ymmärrä. 
7.12. pe Yöllä: eihän voi sataa vettä! Kaikki lumi häipyi puista. Käytiin shoppailemassa ostamassa minulle ja murmelille punaiset jakut jouluksi. Mökin valoja kuvailin. Kunhan oltiin!
LappItalia tuli painosta!
8.12. la Käytiin lenkillä – vesisateessa kiivettiin Kaunispäälle, mutta illalla onneksi jo pakastui.
9.12. su Kotiin ja matkaa ”alas” ei yhtään helpottanut Roin Hesen hitaus: tunti fast foodia! No eipä tarvi enää käydä siellä. Saara ja Anne koettivat olla tuntematta minua 😉
10.12. ma Tänään tuli flunssa ja LappItalia painosta! Olen aika tyytyväinen: kurkkukipuun en mutta kirjaan kyllä.
11.12. ti Ensi kommentit kirjasta olleet kiittäviäkin. Oikeinko kirjan teit? No niinpä.
12.12. ke Olin tänään kuuntelemassa väitöstä, joka oli erilainen kuin yksikään aiemmista, missä olen ollut. Ja laitoksen palautepäivänä sain esitellä opiskeluaikaiset tenttikirjani. Mitä kaikkea nostalgisia muistoja tenttikirjoihin voikaan liittyä!
13.12. to Että meinasin hermostua hiiteen kirjan toimituksen kanssa, olivat vähän hukassa. Sain kuitenkin myyntipöydän Humus-kuppilaan pystytetyksi. Kannattavaahan tämä ei ole, mutta mukavaa. Illalla oli sitten haettava antibioottikuuri: sekä poskiontelo- että korvatulehdus!
14.12. pe Tentin valvonnan jälkeen lähdin kotiin potemaan. Ja valmistelemaan huomisia kekkereitä. Huomenna on BO 16 v. synttärit meillä. Minkä ihmeen takia meillä on teemana thai-ruoka. Osaankohan kokata mitään?
Kiireettä kohti joulua!
15.12. la Kalevassa juttu keittoskista ja minulla kahden tunnin riemullinen myyntisessio Kauppahallissa. Myin yli sata kirjaa, mutta tapasin vanhoja, todella vanhoja tuttuja ja ystäviä. Ja ruokaihmisiä.
16.12. su Eilisten BO:n juhlien ”jälkitöitä” ja käveltiin kaupunkiin Cafe Saaraan, jossa oli Nesteen jouluaamiaistilaisuus. Olin ”kirjalijavieraana”. Heh! Illalla jo joulua laittelin.
17.12. ma Proseminaari maratooni-istunto kutistui kovin ruppanaksi, mutta onpahan tältä syksyltä ohi. Hyvä niin. Kotona tehtiin joulua: teinitkin laatikoiden teossa mukana. Kakun ja vähän pullaa, paljn en etukäteen teekkään.
18.12. ti Tentinvalvontaa ja kirjanmyyntiä vielä.
19.12. ke Aamupäivän olin jouluostoksilla. Montaa pakettia en hommannutkaan, joten sujuvasti meni. Lunta kaipailin.
20.12. to Laitosrakenteen purku aiheuttaa töissä melkoisen määrän webbailua, mutta ei se estänyt, ettenkö olisi voinut khra Pekan kanssa viettää pitkän tovin kahvilla.
21.12. pe Asioiden hoitelupäivä, ja sitten hyvä Tuomas joulun tuopi …
Jouluntaikaa
22.12. la Lenkille ehdottomasti. Vihdoin alkaa flunssa hellittää, joskin Pehtoori ja Tomppa ovat nyt aikais röhiseviä. Kevyttä joulusiivousta vielä. Paketteja. Ei ole mitään suurta yllätystä kenellekään ja siksi hieman haikeuttaa.
23.12. su Kauppahalliin aamulla. Kyllä tuntui juhlalle kun ei ollut kiire. Ihan rauhassa sai ostokset tehdä. Miettiä, ottaako Heikkisen puu-uuniruisleivän lisäksi rieskan vai kaksi? Kaupassakin ehti höpötellä tuttujen kanssa. Käytiin viemässä murmelille evästä korillinen. Kuusi koristeltava ja pöytä katettava, kulhokaupalla ruokia huomiseksi valmiiksi. Jälkiruokakriisi iski klo 23. Sillä seurauksella, että mango-mascarpone-jäädykkeeseen hujautun desin ruisjauhoja, sokeria oli tarkoitus. Nyt Aaton Menussa lukee ”Merkillinen jäädyke”. Onneksi Raila lupasi tuoda Portviinikakun.
24.12. ma Musta jouluaatto. Tai siis ainakin lumeton. Mutta muutoin hyvin perinteinen. Murmeli pirteä, mikä meitä tietysti ilahdutti. Teinit pitivät lahjoistaan (liput ja yöpymiset RuisRockiin Saaralle ja kamera Tompalle!). Iloa ja valoa oli. Ja Länsituulen värettä. Pehtoori oli hankkinut minulle hienon. Mökin purosta Hangasojasta viime kesänä huuhdottu iso hippu, Länsituulen väre.
25.12. ti Joulupäivänä pyjamabileet keskeytyivät vain sen verran, että toppapuku päälle ja lenkille. Ei siksi, että sää olisi houkutellut, vaan siksi, että jaksettiin taas herkutella. Ja lukea, ja olla.
26.12. ke Tapaninpäivä. Kävinhän minä salilla. Pehtoori puhisi kun ei flunssaltaan päässyt. Ruokaa tietysti, ja monta kirjaa aloitettuna:
http://www.satokangas.fi/Koti/Lukupaivakirja.htm
Munkki Serafim on välillä vaikea Vapaudessaan, mutta pääosin hyvin vakuuttava ja kiehtova:
”Jos näköalat vaikuttavat jossain kohdin sekavilta, on hyvä muistaa, että sekavuus voi kuvata olemassaolon rakennetta paremmin kuin yksinkertaistava käsitteellinen näennäisjärjestys”. Olen samaa mieltä, välillä koskien koko elämääni.
27.12. to Kävelin Linnanmaalle. Hakemaan luentoa varten kirjoja. Ei olisi kannattanut. En tehnyt luentoa ja keli oli hengenvaarallinen. Iltapäivällä kasvohoidossa. Oi, miten ylellisyys tuntui ihanalle. Ja iho nyt.
28.12. pe Teinit tulevat ja menevät, miten sattuu, mekin nukutaan, miten sattuu: heräsin tänään yhdeksältä!! Siis loma. Saatiin niinkin paljon aikaiseksi, että mentiin (vasta nyt!) Finnkinon uuteen Plazaan leffaan. ”Sooloilua” oli mukavaa lälläriviihdettä, mutta teatteri kerrassaan hulppea. Oulu on entistä parempi kaupunki: meillä on kirjakauppa ja hieno kino. Tiedän kyllä kumpaa tarvin enemmän.
29.12. la Iloa ja naurua. Käveltiin pikkupakkasessa Toscanaan. Kirsti ja Mikko seuranamme vietettiin lauantai-iltaa syöden ja keskustellen hanoista, säteilyistä, sukelluksesta, iästäkin (eihän?), ruoasta, menneestä ja tulevasta. Ja kummasti tuo kaikki ilahdutti. Oli mukava.
Ristiriitoja
27.10. la Oikeastaan hyvä että reissun jälkeen viikonloppu välissä ennen töihin palaamista. Mitäkö tein? Kaksi päivää keittokirjaa, aamusta yöhön. Paljon vielä tekemättä ja painokoneita jo käynnistellään…
29.10. ma Opiskelijat laistavat proseminaaria, oikeastaan tässä tilanteessa en pidä pahana. Ei puhettakaan että tekisin yhtäkään ylimääräistä hommaa nyt.
30.10. ti Viimeiseen asti mietin kirjan nimeä, nimikilpailuun tullut hyviäkin ehdotuksia.
31.10. ke Tutkijaseminaariin saatiin Pekan (R.) opponentiksi dos. Kari Teräs Turusta. Olihan hieno seminaari. Näin aina oppii metodista, kirjoittamisesta ja lähdeongelmien ratkaisemisesta paljon enemmän kuin yksikseen lukemalla. Ja superlatiiveja työstä riitti, mikä ei minua hämmästyttänyt.
1.11. to Keittokirjan kaikki matskut on Essillä. Olihan rutistus!
2.11. pe Kalevan luettuani päätinkin ettenpä Linnanmaalle tänään taida lähteäkään: voinhan tarkastaa tentit kotona ja aloittaa tarkastettavan väikkärin lukemisen täälläkin. Hitto minä en ymmärrä… Kihisen.
Myötätuulessa saamelaishistoriaa
3.11. la Pyhäinpäivä, kävellen haudalle. Päivä kotitöiden parissa. Ovat sattuneesta syystä suht retuperällä, vaikka Pehtoori onneksi tekee niitä nykyisin kasapäin pois edestäni. En edes muista milloin olisin käynyt viimeksi kaupassa! Mukavasti on asiat.
4.11. su Ulkoilua ja kotitöitä.
5.11. ma Töissä hoidettava loppuviikon juoksevat asiat edestä pois, jotta voin rauhassa lähteä pohjoiseen. Välillä tuntui etten edes ehdi kuunnella mitä ihmiset sanovat. Illalla vielä keittokirjan viimeinen vedos. Onneksi tarkastin sillä 750 g silakkafileitä on on eri asia kuin 750 kappaletta! Ja sen sellaista pientä.
6.11. ti Sateisesta, pimeästä Oulusta, remontin melusta (teltta ja sen alla olevat puhaltimet herättävät öisin monta kertaa), kohti pohjoista. Yksin. Retriittini tänä vuonna tavallista aikaisemmin. Keli ei ollut hyvä, mutta sujui. Kuinka kaunista Hangasojalla onkaan.
7.11. ke Heräsin varhain. Luin reissun projektina olevaa väitöskirjaa iltapäivän siniseen hetkeen asti. Ja sitten purolle jalustin ja kamera mukana. Etsimään tonttuja, jäniksen jälkiä, sinisiä sävyjä,… Tunsin itseni yksikseni kaamoksen keskellä tavattoman järkeväksi. Kertakaikkisesti järkeväksi!
Kauppaan mennessä – tyhmä – avasin radion: Jokelan koulusurmat tietooni, eivätkä mökkireissuni aikana tuoneet muuta kuin ahdistusta. Halusin kotiin halaamaan omia lukiolaisiani. Näin unia. Pelkäsin öisiä ääniä. Koko Hangasojan alueella ei ole lisäkseni muita, mutta en yleensä mökillä juuri pelkää. En oikeastaan nytkään mutta hutera olo välillä.
8.11. to Edelleen kaunista. Kävelin päivällä Kaunispäälle. Porot ja minä rinteessä. Illalla yksin rantasaunassa kauan, ja työtkin sujuvat. Tämä on oikea paikka perehtyä Lapin asutushistoriaan.
9.11. pe Oli lähdettävä takaisin maalikyliin: läppäri ja kamera autoon. Kotiin. Taas huono keli. Ja Oulussa mustaa. Hirmu mustaa.
Marraskuun hitaita hetkiä
10.11. la Remontin vaiheita tarkastellen, kävellen, taas sellainen hillitön täytyy kävellä näin vaihe. Noidannuoli Madridissa ja sen hidas paraneminen ovat vähentäneet salitreenaamista aika lailla, joten täytyy kävellä näin …
11.11. su Isänpäivä. Pehtooria sitten juhlittiin – viemällä ulos syömään! Eipä olla sellaista ennen tehty. Oiva syy lähteä Uleåborgiin. Kerrassaan oiva oli päivällinenkin.
12.11. ma Aloitin kirjan markkinoinnin. Nettiin ja Linnanmaalla ilmoitustauluille ja kahvihuoneisiin. Saapa nähdä, käykö kaupaksi. Nyt ihmiset alkavat uskoa, että kirja todella tulee. Entäs tämä lyhyesti-projekti keittokirjan kanssa? Ok, tekstit OVAT lyhyitä, mutta! Otin tarjouksen satasivuisesta kirjasta ”Että on vähän kasvunvaraa” ja nyt olen joutunut lisäämään kaksi painoarkkia eli lopullinen laajuus on 135 sivua. Jotta lyhyesti!
13.11. ti JOS olisin reipas ja järkevä, aloittaisin kevään luentosarjan valmistelun nyt. Mitä siis olen tehnyt: ensi viikon Kemin esitelmää hiljalleen työstän. Eivätkö ne siellä ole jo tarpeeksi kuulleet minun esitelmiäni?
14.11. ke Arki ei voisi enää tavallisempi olla. Yleensä marraskuu on minulle intensiivistä työnteon, melkein ympärivuorokautisen pakertamisen aikaa, mutta nyt? Missä ovat artikkelikiireet, dead-linet, projektit, … ? Laiskistun.
16.11. pe Illalliselle Raimon ja Lean luo. Teinitkin lähtivät mukaan, mikä minua lämmitti. Kuten myös isäntäväkeä.
Jotenkin outoa aikaa
17.11. la En ole aikoihin ollut kaupungilla. Nyt hain vaatteita, en löytänyt, hain ruokaa ja herkkuja, löysin.
19.11. ma Ja nyt ilmoittivat Kemistä että tunnin esitelmän sijasta minulla onkin aikaa vain 30 – 40 minuuttia!! Argh! Minähän EN osaa puhua lyhyesti, ja minä olen juuri ja juuri saanut valmiiksi tunnin esitelmän, kymmenine PowerPointeineen. Hitto, lyhyesti! Tämä lyhyesti-projekti ei ole vielä opettanut minua tämmöiseen.
20.11. ti Siis Kemiin tiedepäiville luennoimaan. Lea ja Raimo lähtivät mukaan ”kiertueelleni”. Ja Pehtoori kuskiksi. Ja minähän pysyin annetussa ajassa! Mutta en itse pitänyt tuloksesta. Se oli liian lyhyesti! Toista sataa kuulijaa kyllä istuivat esittäen hyvinkin kiinnostunutta. Mutta liian lyhyesti. Minusta.
Siellä päin kun sitten oltiin käytiin tietty Ikeassa ja Systemissä.
21.11. ke Käsittämätöntä tyhjäkäyntiä, ja mitäänaikaansaamatonta elämänmenoa.
22.11. to Koko päivän luin italiaa. Myös töissä. Käänsin, luin sanoja, tein läksyjä. Huonon omantunnon vuoksi?
23.11. pe Tänään työpaikan virkistysilta elikkäs pikkujoulut, Marrakeshissa. Jossa oli kylmä, jossa oli japanilainen professori, jossa oli tiernapojat, jossa oli jotenkin outo sekoitus kaikkea.
Museoyhdistys pulkassa! Mutta …
24.11. la Hanne 50 v. Voi kuinka mukavat juhlat.
25.11. su Tänään voi jo laittaa jouluvaloja. Leivoinkin jo kaikenlaista jouluun. Ilkka ja Maria piipahtivat. Vain piipahtivat.
26.11. ma Mikä opiskelijoita vaivaa? Missä kaikki proseminaarilaiseni!
27.11. ti Keittokirjoja on tilattu jo yli 200! Nostaisinkohan painoksen 600:een. Suuruudenhullu!
Ja sitten yhtäkkiä: Markus!
28.11. ke Museoyhdistyksen historian julkistus. Sain tilaisuudessa Kotiseutuliiton kunniamerkin tehdystä monipuolisesta kotiseututyöstä. Ja minä reppana olin ihan otettu moisesta. Nyt MY on minun osaltani pulkassa.
30.11. pe Tiedekunnan laitosrakenteen purku kuohuttaa. Ja kuinkas ollakkaan minut ollaan taas valitsemassa OKTR:ään ja näyttää vahvasti siltä että itsearviointiraportit ovat taas tulevaisuudessa meitsin työpyödällä. Kertakaikkisen tuskastuttavaa.
Suorituksia aina vaan – enkö jo oppisi pois!
la 29.9. Mielettömän hieno ilma josta sain nauttia ulkona, pehtoori harjoitteli kokkauskurssin tuotoksia.
su 30.9. Aamulla kävin haudan siivoamassa ja iltapäivä oltiin BO:n kanssa Toscanassa. Ouluun ristorante, yesh!
ma 1.10. Yöllä ukkonen ja päivällä lämmin: ilmastonmuutos tuntuu. Saara sai tänään ajokortin. Olin kyydissä, jännitti.
ti 2.10. Harmauteen tuli ”Arjen historia 3” jossa artikkelini. Vielä julkaisu tuntuu hyvälle.
ke 3.10. Koko päivä piparina kun opiskelijat – mukaviahan ne ovat – olivat huolissaan yhdestä ja toisesta asiasta ja kuvittelivat että minä jotenkin voisin auttaa.
to 4.10. WWW-rumba alkaa olla valmis, kotisivut siirretty kokonaan uuteen osoitteeseen ja stilidoitu. Olenpas taas suorittanut … !
pe 5.10.2007 Aamupäivä meni Museoyhdistyksen historian toimitustyön parissa, iltapäivällä huoltotoimenpiteitä. Autolleko? EI kun itselle. Verenluovutuksen jälkeen taas hyvä olo ja mieli.
Kehitystä
pe 5.10.2007 Aamupäivä meni Museoyhdistyksen historian toimitustyön parissa, iltapäivällä huoltotoimenpiteitä. Autolleko? EI kun itselle. Verenluovutuksen jälkeen taas hyvä olo ja mieli.
la 6.10. Matkalla Rajakankaille Syötteelle ajettiin Nurmijärven mökin kautta; muistoja, mielettömästi. Päivän ohjelmassa patikointi Rytiharjun kruununmetsäkorpalle. Lettuja autiotuvalla, aurinkoa suoniityillä, liikkumista ja leppoisaa yhdessäoloa. Illalla sauna ja syömistä, niinkuin mökillä kuuluukin.
su 7.10. Kotiin jo puolelta päivin. Italian läksyjä tein kauan. Ja huomasin että olisi tehtävä vielä kauemmin, että jotain jo oppisikin.
ma 8.10. ATK-opetusta antaessa pysyin REILUSTI aikataulussa. Sain kaikki asiat käsiteltyä ja aika riitti. Opinkohan jo jotain?
ti. 9.10. Essin kanssa aloitettiin Museoyhdistyksen historian toimitus kirjaksi – ehtisikö se keittokirjakin jouluksi?
ke 10.10. Mia (ja Hannu ja Sisu) illalla suunnittelemassa ‿Festaria‿. Sään kylmeneminen sai tytöt jäämään kotiin. Eivät lähde ajamaan keskenään pohjoiseen. Huh!
to 11.10. Kehityskeskustelu Joukon kanssa. Kylläpä helpotti työasioiden järjestely.
pe 12.10. Yöllä oli satanut vähän lunta, toinen iso juttu tänään on että saatiin lämmin vesi.
Ruokaa kuvattavaksi ja syötäväksikin
la 13.10. Keittokirjan teko on nyt sitten tosiasia. Yritän jouluksi, mikä tarkoittaa, että teen joka päivä jotain kuvattavaa, tarkistelen resepteja kokkaamalla, suunnitelen layaoutia, otan tarjoukset kirjapainoista, taas leivon, kuvaan, kirjoitan. Mukavaahan tämä on! Oikeesti.
su 14.10. Tänään oli sukulaiset kutsuttu paitsi syömään ‿kuvattavia‿ ruokia myös viettämään Santrikan synttäreitä. Eihän noista monetkaan tulleet, mutta ihan mukavat kekkerit pidettiin. Takana on monipäiväiset (sukulaiset, kaverit, tarha) synttärijuhlat – ehtihän noita olla.
ma 15.10. Teen työt ilman isompia intohimoja, lähden kolmen, neljän aikaan kotiin ja teen ruokaa, kuvaan ruokaa, kirjoitan ruoasta. Siinäpä se tämä päivä…
ti 16.10. Eihän tämä eilisestä kummene.
ke 17.10. Kuvia on jo paljon. Rakennusmiehet ja työkaverit kiittelee keittokirjaprojektia. Tuntuu kyllä vähän, etteivät uskoisi, että olen tosissani. Olen minä.
to 18.10. Italian tunnin jälkeen huomiseksi vielä yksi jälkiruoka ja yksi lisuke … Kirjaan tulee selvästi enemmän kuvia salaateista ja leipomuksista kuin repertuaariini kuuluisi. Niitä on nopea tehdä, mukava kuvata. Suklaakakusta tuli aika hyvä, maultaan ja kuvltaan. Kuinkahan paljon minä painan tämän projektin jälkeen?
pe 19.10. Illaksi Kirsti, Mikko ja Maija tulivat auttamaan: syömään kuvattavia ruokia. Mm. jälkiruokia oli sattuneesta syystä tarjolla runsaahkosti (Zabaione freddo, satavuotias kermahyytelö ja hilloja, Tortoni, Cantuccineja ja Vin Santoa, oliko jo kakkukin?). Eihän meillä muutenkaan ollut valittamista.
Syysloma Madridissa
su 21.10. lähdettiin ja perjantaina 26.10. palattiin.
WWW-sivulla on kuvia ja kertomusta:
http://www.satokangas.fi/Matka/Madrid/index.htm
Blogit eivät ole mun juttu!
perjantaina, syyskuuta 28, 2007
Blogit eivät ole mun juttu!
Niinhän minä olen väittänyt. Olen väittänyt, etteivät blogit ole mun juttu, WWW-julkaisu ja päiväkirjat ovat, mutta eivät blogit. Nyt olen kuitenkin antamassa periksi, koska
1) kirjoitan ja puhun työssäni ja elämässäni turhan monisanaisesti. Nyt opettelen sanomaan asiani lyhyesti.
2) Päiväkirjoihini kuluu monia kymmeniä minuutteja päivittäin, enkä ikinä jaksa lukea tolkuttomia sepustuksiani, vaikka joskus mieluusti palaisinkin johonkin hetkeen: ”mitä mietin, mitä tein, mitä aioin?” Nyt opettelen kirjaaman olennaisen.
3) Mahdollisuus liittää kuvia mukaan ehkä helpottaa elämäni dokumentointia. Muistikuvienkin tallentumista.
4) Olen pitkään ihaillut bloggaajien Valokuvatorstai-ideaa ja toteutusta. Ja nyt kun opettelen myös kuvaamaan, käytän tätä blogia julkaisuun.
5) Tässä yritän sanoa jotain lyhyesti ja kertoa kuvilla enemmän.
Aloitan – lyhyesti!
la 1.9. Onneksi on huono ilma: voin sen varjolla istua päivän koneella ja tehdä uusia www-sivuja.
su 2.9. Viikonlopun webbailun jälkeen julkaisin Toscana-sivuston. Olen aika tyytyväinen.
ma 3.9. Kiimingissä: minulta oli pyydetty 5–10 minuutin näyttelynavausta. Puhuin puoli tuntia! SEKIN saa ryhtymään tähän bloggausyritykseen. Opettelen kirjoittamaan, puhumaan lyhyesti.
ti 4.9. Reklamaatiorumba Interhomen kanssa vaatii aikaa ja viitseliäisyyttä.
ke 5.9. Aamulla salille lähtiessä auton ikkunat jäässä ja mittari näytti -0 C. Uudet opiskelijat: aina vaan nuorempia!
to 6.9. – Kirjoittaisinko sairaslomaa tämän poskiontelotulehduksen vuoksi? – Niinku miks?
pe 7.9. En tiedä, miten kotiin pääsee ja sieltä pois: piha on kuin taistelun jäljiltä.
Kiirekö?
la 8.9. Päivän ohjelmassa piti olla artikkelin kirjoittamista: tein paljon muutakin vaikka olisin halunnut ulkoilla ja shopata.
su 9.9. Onneksi oli kutsu Pirjolle viininmaisteluun. Sepä pelasti päivän ja mahdollisti pyöräilyn upeassa syyssäässä.
ma 10.9. Yhtä aikaa artikkeli Otavaan, uudet opiskelijat, proseminaarin aloitus. Elmerin lääkäri. Pankissa paperiasiat. Yhtä aikaa kaikki.
ti 11.9. Nuoria opiskelijoita kertomassa minulle mitä aikovat isona. – Tutkijaksi? – Oletko varma? Monta nuorta, monia unelmia, – yritin olla murskaamatta yhtäkään.
ke 12.09. Aamusta yöhön kirjoittamista. Ja pitäisi kirjoittaa lyhyesti. Artikkelin pituus on tällä hetkellä viisi liuskaa, saa olla korkeintaan kolme. Minähän sanoin etten osaa kirjoittaa LYHYESTI!
to 13.09. Että se on hyvä mieli kun saa artikkelin lähtemään. Saa tehdyksi. Saa valmiiksi. Ja illalla: Ciao! Italian kurssi alkoi.
pe 14.9. Lean ja Raimon kanssa kohti Pohjoista. Myötätuuleen, lenkille ja saunaan. Mukavan rauhallista.
Ulkoilua ja webbailua
la 15.9. Ruijanpolkua kohti Kiilopäätä, takaisin Ahopään rakan kautta: 4 t. Illalla oltiin sankareita, sauna ja sapusta ansaittu.
su 16.9. Kelpo kelissä, ruskaisilla tuntureilla käveltiin. Luttojoen vartta, Kaunispään rinnettä, Saariselän keskustaa. Myötätuulen takkatulen loimussa lasten kasvatus ja rakentaminen, viini ja vanheminen veivät monta tuntia ennen kuin tulivat käsitellyksi perin juurin.
ma 17.9. Ajomatka kotiin sujui. Suunnilleen suoraan kampaajalle: minulla ei ole koskaan ollut näin lyhyt tukka. Muka nuorentaa, niskaa tämä paleltaa.
ti 18.9. Illat menee vielä www-sivuremontissa. Nykyisin en enää juurikaan tee töitä kotona, mutta koneen ääressä tunnun silti olevan. Ainakin perheen huomautuksista päätellen…
ke 19.9. Toimikuntia, palavereita, HOPSeja, huomisen puheenvuoron valmistelua.
to 20.9. Helsingissä Paikallishistoria-seminaari. Itseäni paremmassa seurassa paneelissa, mutta oikein antoisa päivä.
pe 21.9. Rauhallinen perjantai, kotona ja töissä paljon pieniä rästejä, jotka on ihana saada pois.
Hämmästyttää, kummastuttaa
la 22.9. Kummallista kun ei ole haravointia. Kummallista kun ei oikeastaan ole pihaa. Autotalliremontti ja ”festari”-laajennus ovat tehneet puutarhastamme vallihaudan!
su 23.9. Täytyy kävellä näin, täytyy kävellä näin. Ja eiku kamera mukaan!
ma 24.9. Että minua raivostuttaa pikkusieluisuus, kateus, katkeruus, ”hyvähän-se-sinun-on” -asenne, vaikka hittojakaan tiedä mistään minun ”hyvähän se on!” -asioistani!
ti 25.9. Suunnaton väsymys ei estänyt katsomasta Sopranosien paluuta.
ke 26.9. Meidän esikoisemme on täysi-ikäinen. Nyt jo!
to 27.9. Tompan kanssa käytiin ihotautilääkärillä. Aloitettiin sellainen rankka tablettikuuri kuin Santrikallakin oli. Onhan niitä nykyään keinoja, ei vaan meidän finninaamojen aikana: oli vaan Clearsillia ja peitepuikko, jotka molemmat vaan pahensivat asiaa.
pe 28.9. Töisssä mukavan rauhallista. Saara lähti illalla baariin, kyllähän se minusta tuntuu vähintäänkin ennenaikaiselta.