Reseptit – Sivu 2 – Tuulestatemmattua

Pyöräillen ja kokkaillen – vain vähän uutta arjessa :)

Olen päässyt taas pyöräilemään. Patikoinnin jälkeen Oulun baanoilla polkeminen sujuu syyssäästä huolimatta varsin kevyesti. Hyvä niin, sillä tämän kauden tavoitteesta puuttuu vielä vajaa sata kilometriä.

Eilen ja tänään oli hyvä ja kauniskin keli. Eilen jopa tyventä, eikä minulla tietenkään kameraa mukana. Tänään oli.

Ja Sardiniassa oli! Ja kuvia muistikorteilla sen verran paljon, että tänään jo kolmas ilta kulunut niiden parissa. Huomenna sitten kuvakansiot saatesanoineen valmiiksi.

Muutakin Italian ”satoa” tänään työstettävänä: Pehtoori tykästyi kovastikin Baja Sardinian hotellin illallisen primi-annokseen, joka oli yhdenlainen pastaruoka. Minä annoin googlen etsiä reseptejä, ja löytyihän niitä. Vaikuttaa olevan ihan perusruokaa nimenomaan Sardiniassa ja Sisiliassa: Pasta-timbaali munakoison kera!

Päädyin tekemään tuon alla olevan mukaan.

Timballo di pasta con melanzane

Google-kääntäjä avitti ohjeen kääntämisessä. Tässä pitkä, selkeä ohje pdf:nä Pastatimbaali.

Eihän siitä ihan niin kaunis tullut kuin ”Angelinalla”. Ja vaikka mukisematta huljuttelin oliiviöljyä niin paljon kuin tarve vaati, ja muutenkin aika tarkasti (tavoistani poiketen) noudatin ohjetta, niin vähän parantamisen varaa jäi. Rummon Tubetti -pasta ei ehkä ollut paras mahdollinen, pätkitty cappellini voisi olla parempi? Ja leikkasin munakoisoviipaleet liian paksuiksi.

Silti: maistui ja nälkä lähti. Ja teen toistekin. Yhdenlainen, hyvänlainen makaronilaatikon, moussakan ja lasagnen välimuoto tämä on. Luulen että huomenna on vielä parempaa kuin tänään.

Sardinian reissun ruokakokemuksista lisää kuvia ja kokemuksia viikonloppuna. Jotain uutta silloinkin kokeiluun.

Reseptit Ruoka ja viini

Kesäruokapöydässä

Ruoka on kesälläkin ilo, ja tarviihan sitä ihan että jaksaa… 🙂

Tomaattirisotto. Hassua etten (kai) ennen ole sellaista tehnyt. En, vaikka sekä tomaatit että risotot ovat ehdottomia herkkujani. Eilen tein. Ja tietysti Henkka Alenin ohjeella. Henkan italialaisista kokkailuista tykkään muutenkin, ja onhan hän ”Mutti-lähettiläs”. Siis keskellä kotimaisten tomaattien sesonkia tein risoton tölkkitavarasta. Ja kyllä, kyllä se kannatti.

Tomaattirisotto Henri Alénin tapaan

Oheen Lihamestarilta ostettu muutama siivu Iberico Serranoa. Italia meets Spania. Lisäksi oululais-ranskalaisen pastisseerian hapanjuurileipää.

Oli hyvää. Kyllä me nautimme. Paljonkin. Ja erityisesti alkuruoka, lisuke. Kirsikka-burrata-salaatti!!! Kuinkahan monta päivää peräjälkeen voisin syödä vain tätä …

Se ohjeen löysin FB:stä.

Ja tässä se. Laitoin meille vain yhden burratan, ja kirsikoita taisi olla neljä desiä. Niin hyvää. Sumak? – Sen voi korvata raastetulla sitruunan kuorella, mutta onnistuin löytämään (kolmannesta kaupasta) aitoa sumakia. Merikoskenkadulla on Itämaisten herkkujen kauppa, ja sieltähän tämäkin, ehkä vähän eksoottinen mauste löytyi. Pikantin lisän antoi ruoalle.

Tänään jatkoa hyvän ruoan viikonlopulle.

Muttista huolimatta, – kotimaiset tomaatit ovat nyt parhaita. Moneen sopivat. Syön niitä enemmän kuin mansikoita, ja se on paljon se.

Uudenlainen tomaattipiirakka, ja sille pari salaattia, olivat tämän päivän menussa. Ohjeen kaikkia aineksia ei ollut kotona, ei mm. valkosipulisuolaa, joten laittelin omasta penkistä pienen, pienen kokonaisen valkosipulin, ja juuri sekö teki tästä piirakasta tuoksuvan, melkein makean. Niin tai näin: jo tuoksu oli hyvä, ja maku erinomainen.

Tomaatti-juustopiirakan oheen, ukkosen nousua piazzalla katsellen, avasimme valkkarin, joka Alkon mukaan näyttää olevan uutuus, mutta on sitä ollut ennenkin.

Ja ennenkin on todettu hyväksi. Tämän talon punaviini (jota nyt ei ole Alkossa) oli meillä talvella pataruokien kaverina ainakin pari kertaa, ja nyt valkoinen tempranillo oli mitä parhain. Paco Garcia el Yergo Tempranillo Lämmin suositus tälle.

Nyt on kahden hengen ruokaviikonloppu vietetty. Pyöräteillä ja puutarhassa kulutettu kaloreita ja aikaa. Kesän soisimme jatkuvan… myös pohjoisessa, jonne jo mieli taas halajaa, viikon päästä sitten sinne. Toivottavasti.

Puutarhahommia Reseptit Ruoka ja viini

Touhun ja toimen päivä

Touhun ja toimen päivä. Minullakin tänään. Pehtoorilla niitä on ollut jo pari, kolme viikkoa. Pihahommien aikaa. (Otsikkokuva kesältä 2010)

Kesävieraat, pihalla piipahtelijat, joskus ohikulkijatkin usein ihastelevat pihaamme, ääneenkin kehuvat, kuinka harmooninen ja hyvin hoidettu, vehreä ja vihreä se onkaan, ja samaan hengenvetoon päivittelevät, kuinka paljon se mahtaakaan vaatia aikaa ja huolenpitoa. Mihin mies on vuosikymmeniä vastaillut, ettei pihanhoito nyt niin paljon aikaa vie, mitä nyt ”keväin, syksyin jonkun päivän, ja sitten kesällä nurmen liikkuu, ja hyvinä kesinä kasteluhommia, eipä siinä juuri muuta…” Noh, eihän se nyt ihan noin mene.

Vuosituhannen vaihteessa pihahommat olivat kesä kesältä enemmän aikaa vieviä, mutta enpä minä millään muotoa katsonut tarpeelliseksi puuttua miehen ajankäyttöön hyvän harrastuksen parissa. Päinvastoin: kannustin ja lapiointihommia tehden olin mukana minäkin: ks. Legendaariset multakuormat!!

Kun parinkymmenvuotinen pihanhoito kesällä 2004 palkittiin ”Oulun kaunein piha” -kilpailussa voitolla, se oli kyllä Pehtoorin ansiota. Ja vaikka meidän molempien puutarhanhoito ja pihan siistiminen on viime vuosina vähentynyt paljonkin, niin kyllä miehellä edelleen menee keväin syksyin parisen viikkoa täysiä työpäiviä ”ihan pihalla”. Viime viikolla vielä aidan ja perkolan maalaus ”ekstrana”. Huomenna taidetaan pestä piazza, laitella pihakalusteet ja minä ajattelin ehkä vielä siivoilla Huvilan, ja ensi viikolla sitten haetaan kesäkukat. Josko tämä hyinen toukokuu jo muuttuisi oikeaksi kevääksi?

Tänään Pehtoori tienasi perinteisen Uleåborg-illallisen ja pesi koko talosta ikkunat, ja samaan aikaan toisaalla minä pesin ja silitin kaikki pitkät verhot: oli jo aikakin!! Aikaa tähän kaikkeen meni, mutta nyt on hyvä mieli. Ja homma jatkuu huomenna, ehkä.

~~~~~~~~~~~~~~

Tänään tämmöinen aika hyvä, arkinen, siivouspäivänä helposti valmistuva Uunifeta-parsapasta

Isovanhemmuus Reseptit Ruoka ja viini

Perhepiirissä

Aika hurja sää tänään. Tuulinen, lumimyräkkäinen, ankea, ei sentään kylmä. Joka tapauksessa sellainen, että ei mitään intoa lähteä ulkoilemaan, vaikka olisihan se taas tarvetta ollut, – hapen tarvetta kuten tavallista. Vain kaupassa ja systerin luona kävin. Muutoin keittiössä ja koneella koko päivän.

Vihdoin sain valmiiksi Emmiliinille kuvakirjan. E:n mökkikirja vol. II lähti painoon. Mökkikirja vol. I on kuulemma liki puhki – tai siis palasiksi – jo luettu ja katseltu. Siinä, kuten tässä uudessakin, on kuvia mökin pihapiiristä, eläimistä, tontuista, nalleista, leikkipaikoista, tuntureiden poroista ja mökin E:lle tutuista ja mieluisista paikoista. Toki kuvissa myös kuvia serkuista. Koska nähdään vain harvoin ja E. ei enää ”asustele” mökillä kuten elämänsä ekana vuonna, niin edes kuvien kautta muistojen virkistämistä, muistikuvia. 🙂

Ja sitten näille Oulun lapsenlapsille jotain: perhepäivällinen vasta illansuussa, koska Apsulla oli koko iltapäivän kestänyt sählyturnaus. Neljän pelin jälkeen 9 v. oli aika nälkäinen. Toki muillekin kelpasivat home-made pitaleivät tykötarpeineen. Uusi juttu kaikkien muiden joukossa oli romanesco-kastike/soosi/tahna. Sitä nautimme tammikuun Kanarian reissulla parikin kertaa, ja viime Master Chef:ssä se putkahti taas tietoisuuteen.

Löysin tuon hyvän oloisen ja helpon ohjeen Soppa 365 -sivulta.

Kulhollisesta riittää vielä parin seuraavankin päivän ruokapöytäämme. Aika monikäyttöistä tämä on.

Reseptit Ruoka ja viini

Perjantaina parempi päivällinen

Tänään aikaa, – oikeastaan koko päivä (pl. 12 km ladulla ja tunteroinen viesteilyä ja aikaa puhelimessa) – ja ennen kaikkea virettä ja tarvetta kokkailla. Ihan vaan meille kahdelle.

Jostain kirjasta, lehtijutusta, muistoista, – en tiedä, mistä idea kumpusi, mutta jo viikolla ajattelin, että viikonloppuna on aika pitkästä aikaa tehdä tanskalaisia voileipiä. Äiti teki niitä joskus, erilaisia, monenlaisia. Koskaan ei ollut puhetta, oliko se hänellä jälkenä Tanskan sotalapsivuosilta, ehkäpä. Ainakin tanskalaiset viinerit olivat. Niitä hän teki lapsuudessani aika usein. Ja kertoi, että sai sellaisina juuri noin Tanskan vuosinaan.

Mutta siis. Minäkin olen ”harrastanut” tällaisia tanskalaisia smörrejebrödejä jo joskus 1980-luvulla, ja tänään sitten sovellus jostain vanhasta.

Alimmaisena on Fazerin Real-ruisleipä, sipaisu voita, salaatinlehtiä, päälle marinoituja* savusilakoita, keskelle raaka munan keltuainen, sormisuolaa ja ympärille purjorenkaita. Oli hyvä!

*Perkaa (Sundomin) savusilakat, laita silakka kippoon kerroksittain ruohosipulisilpun kanssa ja kaada päälle öljy-valkoviinikastike (2 osaa öljyä, 1 osa viinietikaa) ja anna tekeytyä jääkaapissa pari tuntia.

Myös pääruokana kalaa. Kaksi siikafilettä rapeaksi paistettuna rucola-sitruuna-tomaatti-kastikepedillä ja ”perunakääryle”. Pehtoorille olisi riittänyt pelkkä perunalisuke. Jos sitä olisi ollut tupla-annos.

Tässäpä ohje tähän herkkuun. Vaatii vähän tuunaamista, mutta ei ole vaikeaa, vaikka ehkä monimutkaiselta kuulostaakin.

Röstiperunakääryle muusisisuksella (kahdelle)

6 perunaa (Yatzy)
50 g voita
½ sitruunaan mehu
suolaa ja pippuria

Kuori ja keitä neljä perunaa kypsiksi.
Muusaa perunat kulhossa.
Ruskista voi kattilassa.
Lisää muusatut perunat takaisin kattilaan.
Lisää sitruunamehu, suola ja pippuri.
Raasta tai leikkaa mandoliinilla kaksi perunaa ohuiksi viipaleiksi ja paista pannussa rapeaksi röstiksi.
Aseta röstiperunat folion päälle, lisää sen päälle muusattu peruna pötköksi.
Kierrä folion avulla rullalle, sulje päistä ja laita lämpimään uuniin
odottamaan kalan (tai muun pääruoan valmistumista).
Leikkaa perunarullasta paksuja viipaleita pääruoan oheen.

Siian rapea kuori syntyy kun annat suolattujen ja pippuroitujen fileiden paistua voissa paikallaan pari minuuttia ja käännä. Se on siinä. Ja kala PITÄÄ suolata kunnolla. Alle rucola-tomaatti-sitruunamehu-voikastike, joka syntyy nopsasti pannulla.

Jälkkäri oli sitten vähän tavisjuttu: kreikkalaista jukurttia, viimeinen pakastemansikkapurkki, kermapurkin loppu, vaniljasokeria, sokeria, ja Nutellaa sopivasti kerrostettuna. Olimme kylläisiä ja tyytyväisiä. Hyvä siirtyä sohvalle: La Promesa, Unelmia Italiassa (ja kyllä, kyllä minä tietysti vähän kyynelehdinkin) ja neulontaa. Perjantai.

Reseptit Ruoka ja viini

Energian kulutusta ja hankkimista

Vähän sellainen unenomainen olo tänään. Tiedän kyllä mistä johtuu, ja tiedän, että heräsin kunnolla vasta kun lähdin hiihtämään. Aamupäivällä yksi pakkasaste, täysin sininen taivas ja latukone ajellut ainakin Pyykösjärveä kiertävän ladun eilen iltapäivällä vesi/räntäsateen jälkeen. Näin ollen kerrassaan lentävä keli. Kuin kiskoilla olisi hiihtänyt. Latu ihan jäässä, hyvin luisti. Melkein vaarallisen liukasta. No mutta pääasia, että on ladut!

Päivän toinen ajankulu oli sapuskan teko. Jostain merkillisestä syystä olin pyhäpäivän sapuskaksi päättänyt tehdä kasvislasagnen uudella ohjeella. Eikä todellakaan ollut mikään fastfood!

Ei vaikea, mutta oli siinä tekemistä. Ja kuten yleensäkin, luulen, että tämä on huomenna tai pakastuksen jälkeen parempaa kuin tänään. Toki maistui hyvin jo tänään, mutta lasagnehan tunnetusti saa luonnetta kerran jäähdyttyään ja saadessaan sen jälkeen toisen tulemisen. Tästä annoksesta riittää varmasti huomiselle ja yksi satsi vielä pakkaseen. Kannatti siis tehdä.

Kalenterointia, suunnitellen tapaamisia, pikku matkoja, mökkireissua, ja lisäksi neulomista (jämälankakorista on joulun jälkeen sukkia ja tyynyjä tullut jo tikutettua) sekä kaikenlaista pohtimista. Näistä oli tämä sunnuntai tehty.

Isovanhemmuus Reseptit Ruoka ja viini

Laskiaistiistai – jonka ehkä muistan kauan

Laskiaistiistai kului Eepin kanssa.

Pitkä brunssi, pelihommia, humputtelua,

ostettiin herkkuja ja aurinkoisessa kaupungissa kävimme puistossakin.

Piirrettiin, pelattiin eskaripeliä,

kerrottiin toisillemme tarinoita, – elettiin hetkessä.

Mumminelämää!

~~~~~~~~~~~~~~

Illansuussa Pehtoorin kanssa laskiaisen hernekeitto!

Helposti todella hyvää, etten sanoisi melkein sofistikoitunutta keittoa,

Tuunattu hernekeitto

(Viinilehden ohje muokattu 2 hengelle)

1 tlk Jalostajan hernekeittoa
3–4 dl vettä
1 prk (120 g) smetanaa
1 rkl dijonsinappia
5 viipaletta patonkia
( tai 2 Lemppari-leipäviipaletta)
2 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
½ ruukkua lehtipersiljaa

Valmistusohje:
1. Kuumenna hernekeitto kattilassa yhdessä veden kanssa pakkauksen ohjeen mukaan. Anna kiehua 5–10 minuuttia.
2. Mausta smetana sinapilla keiton kiehuessa. Kuori ja hienonna valkosipulit.
3. Kuumenna öljyä pannulla ja lisää valkosipulit. Murustele sekaan leipäpalat ja paista, kunnes murut ovat rapeita ja saavat hieman väriä. Hienonna lehtipersiljan lehdet.
4. Soseuta hernekeitto sauvasekoittimella.
5. Jaa hernekeitto tarjoiluastioihin. Levitä pinnalle dijon-smetanaa, ripottele leipämuruja ja koristele runsaalla määrällä lehtipersiljaa.

Mökkielämää Reseptit Ruoka ja viini

Kampanisuja ja linnuille ruokaa

Hiihtämään?

– Aamupuuron äärellä yhteispäätös: Laduille ei lähdetä. + 2 C ja vesi/räntäsateen uhka, joka sitten tuli todeksi, olivat hyvä peruste pitää jonkinlainen palautumispäivä liikkumisesta.

Aamupäivä kului minulla viesteillessä ja Kuukkeli Bistro&Cafen kuvia editoidessa. Ja viikon kauppareissukin Kuukkeliin oli ajankohtainen. Tänään sinne mahduimme me mökkiläisetkin, – ulkomaalaiset taitavat käydä myöhemmin iltapäivällä ja illalla.

Kampanisuja

Olipa kaupassa tuoreita (Lapin Leipomon) kampanisuja! Nehän on enemmän läntisen Lapin, Torniojokivarren ja Koillismaan kuin tunturi-Lapin perinneleivonnaisia, mutta toki niitä on yhtä lailla täällä ”ylhäälläkin” kahviloissa tarjolla. Ja tänään meillä jälkkäriksi mökillä. Hyviä olivat, kun olivat tarpeeksi voisia. 🙂

Joskus niitä leivoin itsekin, nimenomaan hiihtolomille. LappItaliassa on niiden ammattilaisohjekin (joka toimii puolitettunakin). Jos Runbergin tortut ja laskiaispullat alkavat olla jo kohta menneen helmikuun herkkuja niin nämä sopisivat

Joskus niitä leivoin itsekin, nimenomaan hiihtolomille. LappItaliassa on niiden ammattilaisohjekin (joka toimii puolitettunakin)

Koulukuntaerot näiden leivonnassa koskevat sokerin määrää, samoin kananmunien määrää.

Pihahommia – katoilta lumia ja linnulle ruokaa

Ennen iltapäivän sateita ehdittiin puuhailla mökkipihalla. Pehtoori lapioi raskasta lunta terasseilta, patioilta ja nilin katolta.

Nyt kun täälläkin on jo (valitettavasti) keväisen lämmintä, ajateltiin, että linnutkin voivat palata pihapiiriin. Niinpä laittelin auringonkukan siemeniä ja koiranruokaa ehdolle ruokintapaikoille, ja tulihan yksi aika surkean näköinen kuukkeli evästelemään.

Reseptit Ruoka ja viini

Perusasioiden äärellä

Harmaa päivä. Tuulta tunturissa parhaimmillaan/pahimmoillaan 14 m/s. Pakkasta vain vähän, lumisadetta samoin. Silti, näistä huolimatta yllättävänkin hyvä oli hiihdellä.

Siihen meni aamupäivä.

Iltapäivällä vähän tavallista enemmän tekemistä vaativa uuniruoka. Viinilehden sivuilta löytyi kiinnostavan tuntuinen ohje. Ei vaikea, kunhan saa kotiin hommatuksi kaikki aineet. En saanut (kokojyväsinappia ei ollut, laitoin tavallista, mutta jopa timjamia oli meidän mökkimarketissa! Jihuu. Ja minttua! Ei kai koskaan ennen. Sitä tarvitsen huomenna).

Normandialainen kanapata
(Viinilehden resepti)

600 g broilerin paistileikkeitä
2 rkl voi-öljyseosta
1 tl suolaa
½ tl mustapippuria
100 g mukulaselleriä
2 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
1 ½ rkl kokojyväsinappia
1 rkl kanafondia
3 dl ranskalaista siideriä
1 ½ dl kuohukermaa
1 rkl timjaminlehtiä
3 kotimaista omenaa
1 rkl voita
(2 rkl pihlajanmarjahyytelöä)

Valmistusohje:
1. Puolita paistileikkeet. Paista palat kauniin ruskeiksi pannulla voi-öljyseoksessa. Mausta suolalla ja pippurilla, siirrä broileripalat uunivuokaan.
2. Kuori ja kuutioi selleri, kuori ja silppua sipulit. Kuullota seosta hetki pannulla ja kaada broileripalojen päälle.
3. Laita sinappi, fondi, kerma ja siideri pannulle. Kuumenna ja kaada uunivuokaan. Lisää joukkoon timjami.
4. Kuori omenat halutessasi ja leikkaa lohkoiksi. Sekoita 2/3 viipaleista ruoan joukkoon. Jätä loput erikseen paistettaviksi.
5. Kypsennä ruokaa ensin 200-asteisessa uunissa 20 minuuttia. Laske lämpö 175 asteeseen, kypsennä edelleen noin 25 minuuttia.
6. Paista loput omenalohkot voissa pannulla kauniin ruskeiksi ja lisää ruoan pinnalle tarjoiluvaiheessa.

Mökkikeittiöstä huomautus: omenoita ei kuulu polttaa, – siten voi kuitenkin käydä. Joka tapauksessa lämmin suositus tälle ruoalle. Viinilehti suositteli oheen tiettyä, meilläkin hyväksi havaittua Kamptalin Grüner Veltliner -valkkaria, mutta eihän sitä Kuukkelin Alkossa ollut. Tämä grüner veltliner oli. Ei huono sekään, varsinkaam juuri tämän ruoan kanssa. Sinällään oli aika pliisu.

Illalla hakeuduimme telkkarin äärelle. Vähän sellaisella ”eipä tässä nyt muutakaan, aivot narikkaan!” -fiiliksellä. Ja niinpä katsoimme kaksi jaksoa Janne Katajan ”Uskoisitko” -sarjasta. Olipa hämmentävää. Huh huh!

Niitä näitä Reseptit Ruoka ja viini

Karonkka espanjalaisin herkuin

Seminaaripäivä, ja karonkka

Tiistaina voi pitää pienet juhlat.

Ystävän kirjallisen tuotoksen, ihan kelpo romaanikäsikirjoituksen ääreen kokoonnuimme tänään. Meitä oli seminaarissa kolme historioitsijaa ja pari ”siviiliä”.

Olipa erilainen ”illanvietto-ohjelma”. Olipa mukava. Ja kun kässäri kerran todettiin yksimielisesti ”jatkoon”, oli aika karonkalle. Ei ihan akateemisia perinteitä noudatettu, mutta olipa mukava istua ilta espanjalaisen menun äärellä. Yhtä ruokalajia lukuunottamatta kaikki onnistui. Ja se epäonnistunutkin upposi; ystävät väittivät hyväksi ja söivät mielihyvin. Kuvaa en flanista ottanut.

Kaikenlaista muuta oli tarjolla. Korttelileipomo Ryynin hapanjuurileipiä ja salsaa, chorizomajoneesia, … Almograde on Espanjassa tarjottava levite, lisuke, johon tulee manchegoa, chiliä, tomaattia. Ohjeen olen joskus aiemminkin julkaissut. Hyvää leivänpäällä tai vaikka pastan kanssa: Almograde!

Alla vähän reseptejä. Ehkä palaan asiaan. [Edit seuraavana aamuna: kikhernekeitto jo lisätty]

Videossa eivät jälkkärit näy… Unohdun joskus höpöttämään ja kuvaaminen jää. Kaikkea ei voi hoksata.

Jo pelkkä horizo-majoneesi on kokeilemisen arvoinen. Videossa näkyvän salaatin kera oikeinkin hyvää.

Lohta ceviche

Cevicheliemi

½ punainen chili
2 x 2 cm pala inkivääriä
½ pieni punasipuli
2 rkl kalakastiketta
2 rkl soijakastiketta
2 rkl oliiviöljyä
2 limen mehua

Leikkaa 300 g lohifilettä kuutioiksi ( 2 x 2 cm) ja laita ne liemeen 6 – 10 tunniksi. Se on siinä.

Tortilla Española

3 perunoita
5 munia
1 sipulia
2 valkosipulin kynttä
oliiviöljyä
suolaa, mustapippuria

Leikkaa raa´at perunat (kiinteä lajike) ohuiksi viipaleiksi ja paista ne runsaassa määrässä öljyä. Lisää hetken päästä ohueksi leikatut sipulit. Kääntele varovasti etteivät perunat muussaannu ja anna hautua kunnes ainekset ovat pehmeitä, mutta eivät ruskistuneita (minulla ruskistui, mutta eipä tuo haitannut).

Kaada perunaviipaleet ja sipulit siivilään ja valuta öljy pois.

Sekoita munat haarukalla, sekoita joukkoon perunat ja sipuli. Laita seos takaisin pannulle ja anna sen kypsyä hitaasti suhteellisen miedolla lämmöllä. Käännä hyytynyt seos lautasen avulla ympäri. Kypsymisen jälkeen (n. 15 – 20 minuuttia) voit tarjota tortilla kuumana tai antaa sen jäähtyä. Maistuu kylmänäkin oikein hyvin.

Chorizo-perunasalaatti (tätä ei ollut tarjolla, vaan alempi mukailtuna)

1 kg (varhais)perunoita
200 g chorizoa
2 vihreää omenaa
1 punasipuli
1 prk ranskankermaa
1-2 tl savupaprikaa
ripaus suolaa ja pippuria

Keitä perunat kiehuvassa suolavedessä, mutta jätä ne napakoiksi.
Jäähdytä kypsät perunat kunnolla ja pilko ne pieniksi kuutioiksi.
Leikkaa chorizosta pieniä paloja.
Pilko omena ja punasipuli pieniksi kuutioiksi.

Sekoita suola ja savupaprikamauste perunoihin. Lisää joukkoon chorizot, leikatut punasipulit ja omenakuutiot.

Sekoita lopuksi joukkoon ranskankerma. Anna maustua hetki ja tarjoile!

Paahdettu perunasalaatti ja chorizomajoneesi

1 kg perunaa (Lapin puikulaa)
1–2 rkl rypsiöljyä
1 tl suolaa
1 prk (340 g) hillosipuleita

6 munaa

Chorizomajoneesi

1 (200 g) chorizomakkara
2 dl + 1/2 dl rypsiöljyä
2 keltuaista
1 rkl Dijon-sinappia
1 tl suolaa
1 rkl sitruunamehua
1 rkl valkoviinietikkaa
1 valkosipulinkynsi

Pese perunat ja puolita pituussuunnassa. Asettele leivinpaperoidulle uunipellille leikkauspinta ylöspäin. Pirskottele pintaan kevyesti öljyä, mausta suolalla.
Valuta hillosipulit ja kuivaa ne kevyesti talouspaperilla. Lisää hillosipulit pellille.
Paahda 200-asteisen uunin keskiosassa noin 40 minuuttia, kunnes potut ovat paahtuneita. Nosta tarvittaessa lopussa lämpötila 220 asteeseen.
Valmista majoneesi perunoiden paahtuessa. Kuori chorizo (tarvittaessa) ja paloittele. Laita palat kylmälle paistinpannulle, lämmitä hitaasti kuumaksi. Lisää 2 dl rypsiöljyä ja anna makkaroiden tiristä rapeiksi öljyssä.
Nosta makkarat reikäkauhalla talouspaperille kuivamaan.
Kaada öljy lämmönkestävään astiaan ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi.
Lisää chorizoöljyyn rypsiöljyä sen verran, että öljyä on yhteensä 3 dl.
Sekoita keltuaiset ja sinappi kulhossa. Lisää chorizoöljyä keltuaisseokseen tipottain koko ajan vatkaten, kunnes seos emulgoituu eli paksunee. Jatka öljyn lisäämistä ohuena nauhana voimakkaasti vatkaten, kunnes kaikki öljy on käytetty.
Mausta majoneesi suolalla, sitruunamehulla, etikalla ja raasta joukkoon kuorittu valkosipulinkynsi.
Keitä pavut kypsiksi suolavedessä, noin 2 minuuttia. Keitä myös munat, noin 9 minuuttia.
Jäähdytä munat, kuori ja puolita. Pese sydänsalaatit ja leikkaa pituussuunnassa lohkoiksi.
Kokoa salaatti latomalla perunat, hillosipulit, pavut, kananmunat ja sydänsalaatti tarjoiluvadille tai kulhoon. Ripottele päälle chorizot, rouhi päälle mustapippuria ja koristele lipstikalla. Tarjoa chorizomajoneesin kera.

Vinkki: Chorizot ja majoneesin voi valmistaa muutama päivä ennen juhlia. Säilytä molempia kylmässä. Nosta molemmat huoneenlämpöön pehmenemään muutama tunti ennen tarjoilua. Paahda perunat ja keitä munat aiemmin samana päivänä.

Illan ainoa lämmin ruoka oli chorizo-kikhernekeitto [kuva otsikkokuvassa], jonka ohje on Soppa365-sivulta. Väittäisin paremmaksi kuin Jalostajan (tuunattukaan) hernekeitto! 😋 Oikein hyvä talvipäiväsoppa, joka maistuu seuraavanakin päivänä.

Ja toki meillä oli ruoan kanssa viiniäkin. Espanjalaisia: tuttu Albariño ja Nivarius.

Nyt on vähän sellainen: ”koska me voidaan”. Tiistaina eläkeläiset voi.