Reseptit – Sivu 2 – Tuulestatemmattua

Persimonisalaatti ja muistoja lasipurkista

Nyt on löytynyt joulupöytään uusi salaatti!

Tämä sopi ainakin eilisen poronkäristyksen ja puikulamuusin [perinteinen itsenäisyyspäivän ruoka] kanssa. Tämä olisi hyvä lounassalaatti sellaisenaankin. Minusta se on hyvin kauniskin: jouluinen ja juhlava.

Persimon-mozzarellasalaatti

2 persimonia
salaattia
pussillinen mozzarellapalloja
½ granaattiomenasta siemenet
20 – 30 pistaasipähkinää (mielellään suolattuja

Vinegretti kastikkeeksi

2 rkl oliiviöljyä
1 rkl valkoviinietikkaa
1 rkl vaahterasiirappia

Pese ja viipaloi persimonit.
Tarvittaessa huuhtele ja kuivaa salaatti.
Valuta mozzarellapallot.
Halkaise granaattiomena ja irrota siemenet*.
Kuori pistaasipähkinät ja rouhi veitsellä kevyesti.

Asettele salaatti, persimonit ja juusto vadille.
Ripottele granaattiomenan siemenet ja pähkinät pinnalle.
Sekoita vinegretin ainekset ja kaada salaatin päälle juuri ennen tarjoamista.

*Granaattiomenan siemenet irtoavat suhteellisen helposti, kun ensin pyörittelet hedelmää pöytää vasten. Kolme erilaista kuorimistapaa on esitelty Kotilieden sivulla KLIKS Ja muista ostaessasi että mitä kiiltävämpi kuori hedelmässä on, sitä parempia siemenet ovat. Mattainen, harmaa kuori tarkoittaa ylikypsää hedelmää, joka kannattaa jättää kauppaan.

~~~~~~~~~~~~~~~~

JOULUKALENTERIN LUUKUSSA 7 on kuva kauniista lasipurkista ja sen jouluisesta koristelusta.

Tällainen oli meidän perjantaisessa kyläpaikassa, ja mehän, varsinkin me historioitsijat, ryhdyimme pohtim aan lasipurkkien historiaa ja käyttöä menneinä vuosikymmeninä ja vuosisatoina. Kaikilla meillä oli kotona ja mummuloista muistoja Riihimäen, Karhulan … lasipurkeista. Myös jotain muistikuvia, jopa tietoa, siitä, mitä lasipurkeissa säilytettiin.

Mitä muistoja sinulle tulee? Mitä lapsuuden kodissasi tai mummolassa tällaisissa säilöttiin/säilytettiin? Oliko jopa kirkonkylän kaupassa tällaisia? Vai oletko nähnyt niitä vain sisustuselementteinä?

Joulu Mökkielämää Reseptit Ruoka ja viini

Neulomista ja ruoanlaittoa mökillä

Mökkielossa neulominen ja valokuvaus hiihtämisen, patikoinnin, saunomisen, ruoanlaiton ja nukkumisen (ah, onnea! yhdeksän tuntiset unet yö toisensa jälkeen!!) lisäksi ovat osa antoisaa arkeani.

Tänään neulominen ja valokuvaus yhdistyivät: sekä uudempi mökki, Myötätuuli, että pihapiirin nili ovat saaneet näillä pakkaskeleillä lämmittävät villapuserot ylleen.

Otsikkokuvassa Myötätuuli vielä ilman villaista lämmitystä. 🙂

Ja alla keloista tehty nili villaneuleeseen kiedottuna.

~~~~~~~~~~~~

Nyt on hyvin syönyt olo.

Kuten tapana on, kerran mökkiviikon/oleilun aikana käymme kylillä ravintolassa syömässä. Tänään oli sen aika.

Palaan siihen huomenna. … Nyt kotikeittiöihin muutama pikkujoulujen – tai ihan vaikka arjen – ruokavinkkiä.

Tässä joku päivä …

– päivämääriä tai viikonpäiviä ei meiltä metsäläisiltä kannata tarkemmin kysellä: kun valoisaa on hiipuva määrä päivässä = neljä tuntia (klo 11 – 15), kun kalentereissa ei juuri ole merkintöjä, kun elellään pimeän mökkitien perällä, ja kun yhdessäkään muussa noin kahdessakymmenestä mökissä ei ole ketään, vaan ollaan ihan mörön syötteinä keskenään, kun nukutaan melkein kellon ympäri, niin on vaikea muistaa, milloin mitäkin tapahtui.

Siis: olipa kerran, – joskus tässä kuluneella viikolla, eräänä päivänä … – siis tein meille samettista, lämmittävää, kevyttä, pehmeää tomaattikeittoa. Ja koska keitto yksistään ei monta tuntia ulkoillelle ollut riittävä eines, värkkäilin oheen suolaisia joulutorttuja. Ja tässäpä niihin ohjeet.

Ensin

Lempeä tomaattikeitto
(neljälle)

2 salottisipulia
3 valkosipulinkynttä
2 rkl öljyä
2 tlk Datterini*-tomaatteja (Mutti)
0,4 l vettä
1 kasvisfondikapseli
2 – 3 rkl tomaattipyreetä
suolaa, mustapippuria
1 tl sokeria
1 tl kuivattua basilikaa
100 g sulatejuustoa (kolmannes/puolikas Koskenlaskijasta)
1 prk creme fraichea

Kuori ja pilko sipulit ja kuullota ne öljyssä.
Lisää Datterini-tomaattimurska, vesi, kasvisliemifondi ja tomaattipyree.
Kuumenna keitto kiehuvaksi ja anna kiehua hiljalleen vähintään noin 20 minuuttia.
Lisää joukkoon sulatejuusto sekä mausteet ja soseuta.
Lisää suola, pippuri, sokeri ja basilika.
Soseuta kuohkeaksi ja lisää samalla creme fraiche.

*Datterini” on pieni, makea ja kirsikkatomaatti, Ne ovat luonnostaan makeita ja niissä on kiinteä koostumus, niitä voi syödä sellaisenaan, mutta myös tölkitettynä sopivat moneen. Mutti rulettaa tässäkin tapauksessa . Datterini-purkki maksaa kaksi kertaa sen kuin tavallinen Mutti-prk, mutta esim. tässä keitossa se puolitoista lisäeuroa kannattaa maksaa!

Sitten ne suolaiset tortut

Savulohitäytteiset tortut

1 pkt torttutaikinaa
1 kananmuna
pala lämmin (tai mikseipä myös kylmä)savulohta
½ pkt Patros-fetaa
1 dl creme fraichea

Koristeluun Caviartia tai oikeaa siianmätiä ja ruohosipulia tai timjamia,

Sulata torttutaikina ohjeen mukaan.
Tee taikinasta tortut ilman täytettä, voitele kananmunalla ja paista paketin ohjeen mukaisessa lämmössä.
Anna jäähtyä ja tee sillä aikaa täyte.

Murustele feta, sekoita joukkoon silputtu lohi ja notkista creme fraichella.

Lusikoi täyte torttupohjien päälle, koristele ja tarjoile vaikka lempeä tomaattikeiton tai vaikka valkoviinin/glögin kanssa.

Toinenkin suolaisten joulutorttujen ohje sattui silmiin…

Vaikuttaa kyllä melkein vielä paremmalta kuin tuo edellinen ohje.
Pakastelokerossa on myös voitaikinapaketti, joten josko viikonloppuna tekisin näitä?

Vuohenjuusto-tortut

1 pkt (500 g) voitaikinalevyjä
1 kananmuna
200 g vuohenjuustoa
1 rkl juoksevaa hunajaa
3 rkl rouhittua, kuivattua karpaloa tai puolukkaa
2 rkl paahdettuja auringonkukansiemeniä

Valmistusohjeet

Leikkaa hieman kohmeiset levyt neliöiksi. Tee kulmiin viillot. Taittele joulutorttujen tyyliin. Nosta pellille. Voitele kevyesti vatkatulla munalla.
Paista 200-asteisessa uunissa noin 8 minuuttia.
Ota pelti pois uunista. Nosta päälle paloiteltua vuohenjuustoa ja valuta pinnalle hunajaa. Jatka paistamista noin 3 minuuttia. Viimeistele karpaloilla ja siemenillä.

~~~~~~~~~~~~~~

Reseptit Ruoka ja viini Viini

Pyhäinpäivän aattona

Lokakuun loppu, pyhäinpäivän aatto, Halloween-perjantai, apaattinen vesisade, kekri, kaksin kotona. Ei mitään ”suuren urheilujuhlan tuntua”, vaan ihan vaan tavallinen, levollinen perjantai.

Ruoanlaittoa viimeisen päälle, huolella hankintoja ja tekemistä. Ja ensimmäinen leivinuunin lämmitys.

Pehtoori sen jo aamuvarhain aloitti. Iltapäivällä lämpö juuri sopiva pitkään valmistellulle kurpitsa-naudanlihapadalle. Valmistelu ei ollut vaikeaa, toki vei tovin aikaa, mutta sitähän minulla päivällä kerrallaan nykyisin on. Eikä tarvitse olla enempää; päivä kerrallaan. Ja tänään on ollut hyvä päivä. Juuri tänään.

Korttelileipomon viikonloppukassi oli oiva aloitus ruoalle: yllätys oli halloween-koristelu hapanjuurileivän pinnalla. Juuri sopiva tämän vuoden Halloweeniin.

Meillä kun ei nyt ole alakouluikäisiä täällä käymässäkään, niin haamuleipä oli hyvä ”myönnytys” halloweenille. Toki pääruokakin oli teemaan sopiva: kurpitsa-naudanlihauunivuoka! Johan se oli hyvää.

Padan resepti vaati viiniä. Ohjeen mukaista viiniä ei Ruskon Alkossa ollut, mutta toinen, suht edullinen portugalilainen löytyi: Vale D. Maria.

Se puolikas, joka padan kypsennyksestä jäi ruoan kanssa nautittavaksi, oli ilo ja maistui ruoan parina oikein hyvin.

Huomenna sitten Halloweenista pyhäinpäivään….

Italia Reseptit Ruoka ja viini

Pyöräillen ja kokkaillen – vain vähän uutta arjessa :)

Olen päässyt taas pyöräilemään. Patikoinnin jälkeen Oulun baanoilla polkeminen sujuu syyssäästä huolimatta varsin kevyesti. Hyvä niin, sillä tämän kauden tavoitteesta puuttuu vielä vajaa sata kilometriä.

Eilen ja tänään oli hyvä ja kauniskin keli. Eilen jopa tyventä, eikä minulla tietenkään kameraa mukana. Tänään oli.

Ja Sardiniassa oli! Ja kuvia muistikorteilla sen verran paljon, että tänään jo kolmas ilta kulunut niiden parissa. Huomenna sitten kuvakansiot saatesanoineen valmiiksi.

Muutakin Italian ”satoa” tänään työstettävänä: Pehtoori tykästyi kovastikin Baja Sardinian hotellin illallisen primi-annokseen, joka oli yhdenlainen pastaruoka. Minä annoin googlen etsiä reseptejä, ja löytyihän niitä. Vaikuttaa olevan ihan perusruokaa nimenomaan Sardiniassa ja Sisiliassa: Pasta-timbaali munakoison kera!

Päädyin tekemään tuon alla olevan mukaan.

Timballo di pasta con melanzane

Google-kääntäjä avitti ohjeen kääntämisessä. Tässä pitkä, selkeä ohje pdf:nä Pastatimbaali.

Eihän siitä ihan niin kaunis tullut kuin ”Angelinalla”. Ja vaikka mukisematta huljuttelin oliiviöljyä niin paljon kuin tarve vaati, ja muutenkin aika tarkasti (tavoistani poiketen) noudatin ohjetta, niin vähän parantamisen varaa jäi. Rummon Tubetti -pasta ei ehkä ollut paras mahdollinen, pätkitty cappellini voisi olla parempi? Ja leikkasin munakoisoviipaleet liian paksuiksi.

Silti: maistui ja nälkä lähti. Ja teen toistekin. Yhdenlainen, hyvänlainen makaronilaatikon, moussakan ja lasagnen välimuoto tämä on. Luulen että huomenna on vielä parempaa kuin tänään.

Sardinian reissun ruokakokemuksista lisää kuvia ja kokemuksia viikonloppuna. Jotain uutta silloinkin kokeiluun.

Reseptit Ruoka ja viini

Kesäruokapöydässä

Ruoka on kesälläkin ilo, ja tarviihan sitä ihan että jaksaa… 🙂

Tomaattirisotto. Hassua etten (kai) ennen ole sellaista tehnyt. En, vaikka sekä tomaatit että risotot ovat ehdottomia herkkujani. Eilen tein. Ja tietysti Henkka Alenin ohjeella. Henkan italialaisista kokkailuista tykkään muutenkin, ja onhan hän ”Mutti-lähettiläs”. Siis keskellä kotimaisten tomaattien sesonkia tein risoton tölkkitavarasta. Ja kyllä, kyllä se kannatti.

Tomaattirisotto Henri Alénin tapaan

Oheen Lihamestarilta ostettu muutama siivu Iberico Serranoa. Italia meets Spania. Lisäksi oululais-ranskalaisen pastisseerian hapanjuurileipää.

Oli hyvää. Kyllä me nautimme. Paljonkin. Ja erityisesti alkuruoka, lisuke. Kirsikka-burrata-salaatti!!! Kuinkahan monta päivää peräjälkeen voisin syödä vain tätä …

Se ohjeen löysin FB:stä.

Ja tässä se. Laitoin meille vain yhden burratan, ja kirsikoita taisi olla neljä desiä. Niin hyvää. Sumak? – Sen voi korvata raastetulla sitruunan kuorella, mutta onnistuin löytämään (kolmannesta kaupasta) aitoa sumakia. Merikoskenkadulla on Itämaisten herkkujen kauppa, ja sieltähän tämäkin, ehkä vähän eksoottinen mauste löytyi. Pikantin lisän antoi ruoalle.

Tänään jatkoa hyvän ruoan viikonlopulle.

Muttista huolimatta, – kotimaiset tomaatit ovat nyt parhaita. Moneen sopivat. Syön niitä enemmän kuin mansikoita, ja se on paljon se.

Uudenlainen tomaattipiirakka, ja sille pari salaattia, olivat tämän päivän menussa. Ohjeen kaikkia aineksia ei ollut kotona, ei mm. valkosipulisuolaa, joten laittelin omasta penkistä pienen, pienen kokonaisen valkosipulin, ja juuri sekö teki tästä piirakasta tuoksuvan, melkein makean. Niin tai näin: jo tuoksu oli hyvä, ja maku erinomainen.

Tomaatti-juustopiirakan oheen, ukkosen nousua piazzalla katsellen, avasimme valkkarin, joka Alkon mukaan näyttää olevan uutuus, mutta on sitä ollut ennenkin.

Ja ennenkin on todettu hyväksi. Tämän talon punaviini (jota nyt ei ole Alkossa) oli meillä talvella pataruokien kaverina ainakin pari kertaa, ja nyt valkoinen tempranillo oli mitä parhain. Paco Garcia el Yergo Tempranillo Lämmin suositus tälle.

Nyt on kahden hengen ruokaviikonloppu vietetty. Pyöräteillä ja puutarhassa kulutettu kaloreita ja aikaa. Kesän soisimme jatkuvan… myös pohjoisessa, jonne jo mieli taas halajaa, viikon päästä sitten sinne. Toivottavasti.

Puutarhahommia Reseptit Ruoka ja viini

Touhun ja toimen päivä

Touhun ja toimen päivä. Minullakin tänään. Pehtoorilla niitä on ollut jo pari, kolme viikkoa. Pihahommien aikaa. (Otsikkokuva kesältä 2010)

Kesävieraat, pihalla piipahtelijat, joskus ohikulkijatkin usein ihastelevat pihaamme, ääneenkin kehuvat, kuinka harmooninen ja hyvin hoidettu, vehreä ja vihreä se onkaan, ja samaan hengenvetoon päivittelevät, kuinka paljon se mahtaakaan vaatia aikaa ja huolenpitoa. Mihin mies on vuosikymmeniä vastaillut, ettei pihanhoito nyt niin paljon aikaa vie, mitä nyt ”keväin, syksyin jonkun päivän, ja sitten kesällä nurmen liikkuu, ja hyvinä kesinä kasteluhommia, eipä siinä juuri muuta…” Noh, eihän se nyt ihan noin mene.

Vuosituhannen vaihteessa pihahommat olivat kesä kesältä enemmän aikaa vieviä, mutta enpä minä millään muotoa katsonut tarpeelliseksi puuttua miehen ajankäyttöön hyvän harrastuksen parissa. Päinvastoin: kannustin ja lapiointihommia tehden olin mukana minäkin: ks. Legendaariset multakuormat!!

Kun parinkymmenvuotinen pihanhoito kesällä 2004 palkittiin ”Oulun kaunein piha” -kilpailussa voitolla, se oli kyllä Pehtoorin ansiota. Ja vaikka meidän molempien puutarhanhoito ja pihan siistiminen on viime vuosina vähentynyt paljonkin, niin kyllä miehellä edelleen menee keväin syksyin parisen viikkoa täysiä työpäiviä ”ihan pihalla”. Viime viikolla vielä aidan ja perkolan maalaus ”ekstrana”. Huomenna taidetaan pestä piazza, laitella pihakalusteet ja minä ajattelin ehkä vielä siivoilla Huvilan, ja ensi viikolla sitten haetaan kesäkukat. Josko tämä hyinen toukokuu jo muuttuisi oikeaksi kevääksi?

Tänään Pehtoori tienasi perinteisen Uleåborg-illallisen ja pesi koko talosta ikkunat, ja samaan aikaan toisaalla minä pesin ja silitin kaikki pitkät verhot: oli jo aikakin!! Aikaa tähän kaikkeen meni, mutta nyt on hyvä mieli. Ja homma jatkuu huomenna, ehkä.

~~~~~~~~~~~~~~

Tänään tämmöinen aika hyvä, arkinen, siivouspäivänä helposti valmistuva Uunifeta-parsapasta

Isovanhemmuus Reseptit Ruoka ja viini

Perhepiirissä

Aika hurja sää tänään. Tuulinen, lumimyräkkäinen, ankea, ei sentään kylmä. Joka tapauksessa sellainen, että ei mitään intoa lähteä ulkoilemaan, vaikka olisihan se taas tarvetta ollut, – hapen tarvetta kuten tavallista. Vain kaupassa ja systerin luona kävin. Muutoin keittiössä ja koneella koko päivän.

Vihdoin sain valmiiksi Emmiliinille kuvakirjan. E:n mökkikirja vol. II lähti painoon. Mökkikirja vol. I on kuulemma liki puhki – tai siis palasiksi – jo luettu ja katseltu. Siinä, kuten tässä uudessakin, on kuvia mökin pihapiiristä, eläimistä, tontuista, nalleista, leikkipaikoista, tuntureiden poroista ja mökin E:lle tutuista ja mieluisista paikoista. Toki kuvissa myös kuvia serkuista. Koska nähdään vain harvoin ja E. ei enää ”asustele” mökillä kuten elämänsä ekana vuonna, niin edes kuvien kautta muistojen virkistämistä, muistikuvia. 🙂

Ja sitten näille Oulun lapsenlapsille jotain: perhepäivällinen vasta illansuussa, koska Apsulla oli koko iltapäivän kestänyt sählyturnaus. Neljän pelin jälkeen 9 v. oli aika nälkäinen. Toki muillekin kelpasivat home-made pitaleivät tykötarpeineen. Uusi juttu kaikkien muiden joukossa oli romanesco-kastike/soosi/tahna. Sitä nautimme tammikuun Kanarian reissulla parikin kertaa, ja viime Master Chef:ssä se putkahti taas tietoisuuteen.

Löysin tuon hyvän oloisen ja helpon ohjeen Soppa 365 -sivulta.

Kulhollisesta riittää vielä parin seuraavankin päivän ruokapöytäämme. Aika monikäyttöistä tämä on.

Reseptit Ruoka ja viini

Perjantaina parempi päivällinen

Tänään aikaa, – oikeastaan koko päivä (pl. 12 km ladulla ja tunteroinen viesteilyä ja aikaa puhelimessa) – ja ennen kaikkea virettä ja tarvetta kokkailla. Ihan vaan meille kahdelle.

Jostain kirjasta, lehtijutusta, muistoista, – en tiedä, mistä idea kumpusi, mutta jo viikolla ajattelin, että viikonloppuna on aika pitkästä aikaa tehdä tanskalaisia voileipiä. Äiti teki niitä joskus, erilaisia, monenlaisia. Koskaan ei ollut puhetta, oliko se hänellä jälkenä Tanskan sotalapsivuosilta, ehkäpä. Ainakin tanskalaiset viinerit olivat. Niitä hän teki lapsuudessani aika usein. Ja kertoi, että sai sellaisina juuri noin Tanskan vuosinaan.

Mutta siis. Minäkin olen ”harrastanut” tällaisia tanskalaisia smörrejebrödejä jo joskus 1980-luvulla, ja tänään sitten sovellus jostain vanhasta.

Alimmaisena on Fazerin Real-ruisleipä, sipaisu voita, salaatinlehtiä, päälle marinoituja* savusilakoita, keskelle raaka munan keltuainen, sormisuolaa ja ympärille purjorenkaita. Oli hyvä!

*Perkaa (Sundomin) savusilakat, laita silakka kippoon kerroksittain ruohosipulisilpun kanssa ja kaada päälle öljy-valkoviinikastike (2 osaa öljyä, 1 osa viinietikaa) ja anna tekeytyä jääkaapissa pari tuntia.

Myös pääruokana kalaa. Kaksi siikafilettä rapeaksi paistettuna rucola-sitruuna-tomaatti-kastikepedillä ja ”perunakääryle”. Pehtoorille olisi riittänyt pelkkä perunalisuke. Jos sitä olisi ollut tupla-annos.

Tässäpä ohje tähän herkkuun. Vaatii vähän tuunaamista, mutta ei ole vaikeaa, vaikka ehkä monimutkaiselta kuulostaakin.

Röstiperunakääryle muusisisuksella (kahdelle)

6 perunaa (Yatzy)
50 g voita
½ sitruunaan mehu
suolaa ja pippuria

Kuori ja keitä neljä perunaa kypsiksi.
Muusaa perunat kulhossa.
Ruskista voi kattilassa.
Lisää muusatut perunat takaisin kattilaan.
Lisää sitruunamehu, suola ja pippuri.
Raasta tai leikkaa mandoliinilla kaksi perunaa ohuiksi viipaleiksi ja paista pannussa rapeaksi röstiksi.
Aseta röstiperunat folion päälle, lisää sen päälle muusattu peruna pötköksi.
Kierrä folion avulla rullalle, sulje päistä ja laita lämpimään uuniin
odottamaan kalan (tai muun pääruoan valmistumista).
Leikkaa perunarullasta paksuja viipaleita pääruoan oheen.

Siian rapea kuori syntyy kun annat suolattujen ja pippuroitujen fileiden paistua voissa paikallaan pari minuuttia ja käännä. Se on siinä. Ja kala PITÄÄ suolata kunnolla. Alle rucola-tomaatti-sitruunamehu-voikastike, joka syntyy nopsasti pannulla.

Jälkkäri oli sitten vähän tavisjuttu: kreikkalaista jukurttia, viimeinen pakastemansikkapurkki, kermapurkin loppu, vaniljasokeria, sokeria, ja Nutellaa sopivasti kerrostettuna. Olimme kylläisiä ja tyytyväisiä. Hyvä siirtyä sohvalle: La Promesa, Unelmia Italiassa (ja kyllä, kyllä minä tietysti vähän kyynelehdinkin) ja neulontaa. Perjantai.

Reseptit Ruoka ja viini

Energian kulutusta ja hankkimista

Vähän sellainen unenomainen olo tänään. Tiedän kyllä mistä johtuu, ja tiedän, että heräsin kunnolla vasta kun lähdin hiihtämään. Aamupäivällä yksi pakkasaste, täysin sininen taivas ja latukone ajellut ainakin Pyykösjärveä kiertävän ladun eilen iltapäivällä vesi/räntäsateen jälkeen. Näin ollen kerrassaan lentävä keli. Kuin kiskoilla olisi hiihtänyt. Latu ihan jäässä, hyvin luisti. Melkein vaarallisen liukasta. No mutta pääasia, että on ladut!

Päivän toinen ajankulu oli sapuskan teko. Jostain merkillisestä syystä olin pyhäpäivän sapuskaksi päättänyt tehdä kasvislasagnen uudella ohjeella. Eikä todellakaan ollut mikään fastfood!

Ei vaikea, mutta oli siinä tekemistä. Ja kuten yleensäkin, luulen, että tämä on huomenna tai pakastuksen jälkeen parempaa kuin tänään. Toki maistui hyvin jo tänään, mutta lasagnehan tunnetusti saa luonnetta kerran jäähdyttyään ja saadessaan sen jälkeen toisen tulemisen. Tästä annoksesta riittää varmasti huomiselle ja yksi satsi vielä pakkaseen. Kannatti siis tehdä.

Kalenterointia, suunnitellen tapaamisia, pikku matkoja, mökkireissua, ja lisäksi neulomista (jämälankakorista on joulun jälkeen sukkia ja tyynyjä tullut jo tikutettua) sekä kaikenlaista pohtimista. Näistä oli tämä sunnuntai tehty.

Isovanhemmuus Reseptit Ruoka ja viini

Laskiaistiistai – jonka ehkä muistan kauan

Laskiaistiistai kului Eepin kanssa.

Pitkä brunssi, pelihommia, humputtelua,

ostettiin herkkuja ja aurinkoisessa kaupungissa kävimme puistossakin.

Piirrettiin, pelattiin eskaripeliä,

kerrottiin toisillemme tarinoita, – elettiin hetkessä.

Mumminelämää!

~~~~~~~~~~~~~~

Illansuussa Pehtoorin kanssa laskiaisen hernekeitto!

Helposti todella hyvää, etten sanoisi melkein sofistikoitunutta keittoa,

Tuunattu hernekeitto

(Viinilehden ohje muokattu 2 hengelle)

1 tlk Jalostajan hernekeittoa
3–4 dl vettä
1 prk (120 g) smetanaa
1 rkl dijonsinappia
5 viipaletta patonkia
( tai 2 Lemppari-leipäviipaletta)
2 valkosipulinkynttä
2 rkl oliiviöljyä
½ ruukkua lehtipersiljaa

Valmistusohje:
1. Kuumenna hernekeitto kattilassa yhdessä veden kanssa pakkauksen ohjeen mukaan. Anna kiehua 5–10 minuuttia.
2. Mausta smetana sinapilla keiton kiehuessa. Kuori ja hienonna valkosipulit.
3. Kuumenna öljyä pannulla ja lisää valkosipulit. Murustele sekaan leipäpalat ja paista, kunnes murut ovat rapeita ja saavat hieman väriä. Hienonna lehtipersiljan lehdet.
4. Soseuta hernekeitto sauvasekoittimella.
5. Jaa hernekeitto tarjoiluastioihin. Levitä pinnalle dijon-smetanaa, ripottele leipämuruja ja koristele runsaalla määrällä lehtipersiljaa.