Elämänkulku loppuineen, alkuineen on ollut meillä läsnä ja mielessä, elettävänä viime päivinä. Vuosinakin.
Totesimme Pehtoorin kanssa, että nyt omassa perhepiirissämme olemme se vanhin elossa oleva sukupolvi, nyt meidän molempien puolella on enää kolme sukupolvea, ja me olemme se vanhin!
Ja samaan aikaan on oltu, iloittu ja yhdessä eletty perhepiirin nuorimman kastejuhlassa.
Pienet, aurinkoiset, välittömät, hyväntuuliset ristiäiset olivat eilen tyttären kotona.
Meidän perheen kastemaljassa on tämän jälkeen jo kuusi nimeä: meidän muksut ja heidän molempien kaksi lasta.
Tyttärentyttäret ovat …
Kaksi lasta ja neljä lastenlasta! 🩵🩷🩷🩷 Mumminelämää! Paljon olen saanut!
Oih, ihanaa. Kaunis nimi pienellä.