Olimme oopperassa. Oulun oopperassa.
Se oli vaikuttava, koskettava, inhimillinen, vahva.
Monella tavalla. Eri tavalla.
Oulun kaupunginorkesteri ja joiut.
Saamelaiset, – ja Suomi.
Suosittelen. Suosittelemme. Ovllá
Kulttuuripääkaupungissa hieno, upea ooppera.
”Ovllá on ooppera totuuden katoamisesta ja suuresta yksinäisyydestä. Siitä, kun juuret omasta menneisyydestä ja kulttuurista revitään palasiksi. Kun lapsi erotetaan vanhemmistaan ja pakotetaan asuntolakouluun, jossa hän kohtaa vieraan kielen ja kulttuurin. Kokemuksesta syntyy yksin jäämisen ja hylkäämisen trauma. Omasta tehdään vieras ja lapsi kasvaa häpeämään sitä, mikä on. Vierauden tunteesta kasvaa identiteetti, joka ei anna lepoa.
Tarinamme mies, sopeuttamispolitiikan uhri, on kadottanut ja yrittänyt unohtaa jotain tärkeää: kuka hän on. Rakkaus herättää halun palata omille juurilleen ja palauttaa hänet tuntemaan, ettei ihminen voi vain päättää muuttua toiseksi. Voiko Ovllá lakata unohtamasta ja päättää alkaa muistamaan?”