Niinhän siinä sitten on käynyt, että en enää kotiolkkariin rakennettavaan valokuvastudiooni saanut Apsua ja Eepiä kuvattavaksi. En ainakaan tonttukuviin. Eepi, joka on luontaisesti loistava poseeraaja, olisi ehkä voinut – jopa mielellään – ryhtyä kuvattavaksi, mutta kun A. ei enää sellaiseen alkanut, niin ei sitten siskokaan, ja minun oli mietittävä joulukorttikuviin jotain muuta.
Sikäli jännä, että olen viimeisten neljän vuoden aikana myynyt yli kolmetuhatta joulukorttia, mutta nyt ei itsellä ole mitä lähettää. Korttejani taitaa vieläkin olla TaitoShopissa Aseman vieressä, mutta enhän nyt niitä lähde ostamaan. 😂
Perjantaiaamuna olin kaupungilla etsimässä jotain jouluista näkymää, joulukorttikuvaan uutta näkökulmaa, mutta eihän seepra raidoistaan, eikä Oulun arkkitehtuurin kuvaaja vanhoista, kauniista taloistaan. … Kaupungintalo, joka monivuotisen remontin jälkeen, on entistäkin arvokkaamman näköinen, oli tietysti perjantainakin taas monissa kuvissani. Mutta eipä kovin jouluista, eikä minulle mikään uusi juttu. Tein sitten kortin ihan muusta aiheesta.
Mutta ettei kaupungintalon kuvaus ihan hukkaan menisi, päätin kokeilla ja harjoitella, osaisinkohan vielä tehdä lumisadetta ihan itse? Photoshopin parissa ja vanhoja muistiinpanoja penkoen homma palautui mieleen. Ja otsikkokuva syntyi. Tässä alla sellaisena kuin se nytkin suunnilleen on. Ilman ”photari-lunta”
Mutta lumisadetta osaan tehdä vain kuviin. Osaisinpa uloskin!
Tuo lumisadekuva on kyllä ihastuttava. Tuon kaltainen mielikuva syntyy silloin, kun puhutaan jouluisesta tunnelmasta. Onko se sitten hyvä taikka ei niin hyvä, en lähde kiistelemään. Jokaiselle se tunnelma tulee jotain. Lumisateesta. Piparin tuoksusta. Hiljaisuudesta. Raskaasta joulusta. Kirkon menoista. Ystävän muistamisesta. Jokaiselle jotakin, toivon niin. Ja toivon, että jokainen etsisi sen omanlaisensa joulun. Ja ennenkaikkea, olisi onnellinen siitä,mitä on. (Tiedän surun, kärsimyksen ja muut raskaat tunteet, mutta jos voi niin eläisipä jokainen tässä ja nyt TÄHÄN TULISI SYDÄN; MUTTA EN OSAA LAITTAA TÄLLÄ LAITTEELLA.)
Kiitos, Anneli, kommentista ja ajatuksista. Kaikilla ei ole joulun tunnelmaa, syystä tai toisesta, ja kaikki eivät edes halua sitä. Mutta kuten sanoit, jokaiselle jotakin hyvää, omanlaistaan. Aattelen niin, että sitä tunnelmaa voi myös hakea; etsimällä ja hoksaamalla, kuinka paljon hyvää ja terveyttä, rauhaa ja ruokaa, iloa ja valoa elämässä onkaan!
Ei emojien teko aina onnistu minultakaan. <3