Ei taaskaan ole sanoja kertomaan siitä, kuinka on ollut hyvä päivä.
Joku sanoisi ehkä työpäiväksi, mutta meillä on ollut mukava ”raksapäivä”. Aika varhaisesta aamusta iltaviiteen olimme puronrannan notskipaikan ”rakennustyömaalla”.
Pehtoori teki katon ja minä maalasin koko uuuden seinän. Siinä se kuusi litraa humahti hirsille ja laudoille. Ja kuinka elinkään menneessä, kesässä 1986, jolloin rakennettiin meidän uutta kotia Rantapeltoon, ja minä olin vastuussa kaikista maalauspuuhista. Siinä se meni kesälomakuukausi ja elo-, syys- ja lokakuun kaikki töiden ulkopuolinen aika maalaillessa. Muistin tänään että litramäärä oli noin 400! Silloin ei olkapääongelma haitannut maalaria, – ei onneksi juuri tänäänkään.
Kun täällä mökillä kaikki on jotain ”tuulta” kuten blogikin: Tuulentupa (vanha mökki 1985), Myötätuuli (uusi mökki 2007), Tunturituuli (tontti), Tuulenviemää (entinen puucee), Alatuuli (ikiaikainen vanha, pieni, purettu, ties kenen rakentama mökki) niin vanha ”Notskipaikka” valmistuessaan uudeksi puronrannan tulistelu- ja mietiskelypaikka olkoon Tuulensuoja.
Iltakuudelta mökkiterassilla syödessämme lämmintä.
Kouvolastakin löytyy Tuulensuoja. Se on kaunis, puinen rakennus, joka on toiminut aiemmin mm. kauppalan-/kaupungintalona Erkki Tuulen toimiessa kauppalan- ja myöhemmin kaupunginjohtajana. Nykyisin siellä kokoontuu eläkeläis- ym. järjestöjä, ja viikonloppuisin sitä vuokrataan juhlatilaksi.
Erkki Tuuli onkin ”tuttu”, tai siis kaikki tuulelaiset ovat jotenkin sukua. Ja hän oli Karjala-seura puheenjohtaja ja sen ainoan kerran kun olen Karjala-juhlille osallistunut (joskus 1960-luvun lopussa) olen tätini mukaan tervehtinytkin häntä. Melkein kamuja on siis oltu. 🙂