Touhun ja toimen päivähän se tästäkin tuli. Ja ilon kautta!
Pehtoori on aamutuurissa, siis heräilee turhan aikaisin, joten niinpä minäkin. Seitsemältä oli aamiainen jo syötynä, ja päivän tekemisiä jo suunniteltiin.
Oli tänään käytävä kaupassa; toissapäiväisestä Ivalon reissusta huolimatta tämän päivän kauppalapussa oli yhdeksän pientä juttua. Ja eihän ”pikku Kuukkelissa” ollut niistä kuin viisi. No eipä maailmani moisesta paljon järkkynyt. Ostin kompensaatioksi jätskiä. 😉 Monta erilaista tuuttia. Loppuviikon jälkkärit ovat tarpeen vaatiessa siis jo valmiina.
Kuten Kuukkelille kuuluukin, joulukoristeita oli vielä paljon esillä. Mitäpä noita jatkuvasti roudaamaan paikalleen ja pois. Ja pikku Kuukkelihan jää pian historiaan, kun uusi, uljas kauppa nousee tuhkasta. Näyttää, että se täyttää koko tontin!
Ruoanhankintaan liittyi seuraavakin ”toimi”. Ajeltiin Sodankylän puolelle, kävelemään tavattoman kauniiseen metsään. Aamupäiväaurinko siivilöityi kauniisti kuivaan mäntymetsään, jonne koivut toivat väriä ja kesää. Tasaista maastoa, vähän aluskasvillisuutta, ei ”vitikkua” (kuten meillä oululaisilla on tapana sanoa). Niin kaunista, raikastakin, hyvä kulkea. (ks. otsikkokuva). Ja löytyihän niitä taas korvasieniäkin!
Ja halokin syntyi puolenpäivän aikoihin.
Sitten takaisin mökkipihaan puuhailemaan, kumpainenkin omiaan. Kummasti sitä vaan on kaikkea mukavaa puuhailua, liikkumista ja siistimistä, järjestelyä ja ”rakentelua”.
Ja osasinhan minä huilaillakin. Istuskelin pitkään puron rannalla, meidän uudella notskipaikalla. Chattailin perheen ja amicien kanssa. Katselin (ja kuuntelin) puroa, maisemaa, pilviä, taivasta. Kunhan olin. Osasin minä!
Saunan jälkeen tänään sitten korvasienimuhennosta, ja parsaa ja pekonia. Salaattia ja leipää. Juhlaruokaa siis tänäänkin! Ja samalla kutsu puron yläjuoksulle – ”Lähes naapurilla” pienimuotoiset harjakaiset. On erinomaisen hyvä idea viettää puuvaraston/aitan harjakaisia. Ja vaihtaa kuulumisia, kerrata kaikki aiotut projektit siellä ja täällä. 😀
Hyvä päivä tänään, tänäänkin.