Monille asioille piste tänään.

Joulun, mökkielon, välipäivien, uudenvuoden, taas välipäivien, loppiaisen, ja nyt sen jälkeisen sunnuntain pysähdys! Ihan tuhannen hukassa olen ollut päivien, viikonpäivien, jopa kellonaikojen kanssa, mutta tänään. Tänään on ollut päivä, jolloin moni asia nyt valmis, päätöksessä, tehty.

Ja tänään jo oli sopivasti pakkasta, että lenkistä tuli pitkä ja nautittava. Huomenna jo niin lauhaa, että ladulle?

Yläkuva on noin kilometrin päässä kotoamme. Siinä on minun kansakouluni ja kuvan keskellä on ekan luokkani ikkuna.

Merenrantaan kulkuni taas kerran vei. Kaunista on täällä alavilla maillakin. Maisema tasaannuttaa…

Yksi tänään valmistuneista jutuista on riddari (tai oikeammin mukaelma Kria´sta ~ Tiira) Emmiliinille. (Alkuperäinen villatakin ohje löytyy kirjasta Islantilaisia neuleita.) Tämä taisi olla viidestoista islantilais-norjalainen kaarrokeneule, jonka sain valmiiksi, enkä ole yhtäkään kaarroketta aiemmin purkanut näin monta kertaa. Sen siitä saa kun taitamaton yrittää sovellella. Tosin Apsun Mario-paita jos joku oli sovellusta ja se onnistui ihan hyvin.

Tässä kuitenkin kuva tästä pikkuisen neuleesta, jota aikaisintaan ehkä ensi syksynä on kooltaan sopiva. Kauluksen tein tarkoituksella ison, näin on helppo pukea vaikka hupullisen potkupuvun päälle. Valmis se kuitenkin on nyt.

Olihan tämä tarkoitus saada joulupakettiin, mutta … Sattuipa aika iso, itseasiassa ehkä ISOIN moka, jonka ”neulontaurallani” olen tehnyt.

Sattuipa nimittäin näin:

Alkusyksystä kyselin jälkikasvulta puoliskoineen, olisiko kenelläkään toivetta islantilaisvillapaidasta, mielelläni tekisin joululahjaksi. R-miniä toivoi saavansa ”issikka-paidan”. Hän kun viime vuonna palasi nuoruutensa harrastuksen pariin ja käy pari kertaa viikossa ratsastamassa ja paita olisi siellä hyvä ja tulisi käyttöön. Lupasin tehdä. Yhdessä etsittiin sopivaa mallia, ja sen löydyttyä (Tiu-neule) annoin R:lle rahan ja lähetin lankakauppaan valitsemaan mieluisat langat.

Sain neuleen valmiiksi ennen Andalusian matkaa, vaikka mallissa hevosten jalat tuottivat vähän ongelmia ja aiheuttivat purkamista. Ja sitten valmis neule koneeseen (villaohjelmalla, villapesuainetta sekaan, vähän pyykkietikkaa, ja lempeä linkous – sama proseduuri kuin niille noin tusinalle islantilaispaidalle, jotka olen aiemmin neulonut). JA!!!

Kuvat kertonevat! Pusero huopui tasaiseksi, mutta!!! Myös pieneksi! Se on niin tönkki, ettei sitä voi ajatella Eepille tai edes Emmiliinille. Siitä ehkä tulee tyyny tai tonttu mökille! Enkös kerran aiemmin leuhkinutkin, kuinka hyväksi olen oppinut huovutuksessa. Silloin oli TARKOITUSKIN huovuttaa, tällä kertaa ei todellakaan!

Ja ihan oma vika: huolimattomuuttani olin laittanut koneeseen hienopesun (40-astetta ja linkousnopeus 600), enkä hellävaraista villanpesuohjelmaa liki olemattomalla linkouksella. Silloin ei naurattanut.

Joten marraskuun lopussa, Andalusian reissulta palattua aloitin uuden Tiun, joka valmistui parahiksi jouluviikon alussa.  Saaja oli oikein tyytyväinen lahjaansa, joka on just sopiva.

Kuinka ollakkaan perheen pienimmän neuletta en sitten ehtinyt edes aloittaa; Kriá oli vain lankakerinä jouluna. Otin langat mukaan mökile, jossa pusero melkein valmistui. Tänään enää päättely, ja varovainen viimeistelypesu!! Emmiliinin nimipäivä on toukokuussa, joten hyvin ehtii nimpparipakettiin! 🙂

Sitä ennen ehkä jotain muutakin neuletta valmistuu…

2 Comments

  1. R-Miniän kannatta nyt kyllä ratsastaa tuo riddari päällä aina kun vain sää sallii. Kauniit värit R-miniä on valinnut.
    Terveisin katkera ja saamaton mukaneuloja.

    1. Maneesilla kuulemma tarkenee tuo yllä joka kelillä. 🙂 Värit ovat mieluisat, jollaisia en olisi itse hoksannutkaan valita.

      Älä turhaan ole katkera, – saamattomuutta on varmasti kaikilla. Toisilla toisissa asioissa kuin toisilla. 🙂

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.