Tänään satoi lunta.
Tosin iltapäivällä vasta.
Sitä ennen pyörälenkille. Ei ollut lämmin. Mutta virettä oli.
Bauhausista ensimmäiset orvokit – lumisateesta huolimatta. Ja toinen oliivipuu. Rohkaistuneena viime vuonna hankitun selviämisestä talven yli Rantapellon autotallissa. Siis oliivilehto jo hyvällä alulla: kaksi pientä tainta on monikko! Oliivipuulehtoni puut! Yksi pennimuori ja yksi kultaköynnys. Nyt vihertää. Lumisateesta huolimatta.
Jo eilen päätimme, että tänään on grillikauden avaus. Pehtoori lupasi grillata, – haki eilen Lihamestarilta karitsan karetta, marinoituna. Mie lupasin tehdä risottoa, salaattia, jotain tykötarpeita.
Parsarisottoa.
Edelleen sama resepti käytössä? – Kyllä! Miksi vaihtaa jos on hyvä?
Moni haluaa risottonsa kosteampana, liki löysänä puurona, mutta mie tykkään tällaisesta. Vähän tuhdimpaa. Toki edelleen al dente!
Punasipulia marinoinoin nykyisin vain Rajamäen ohjeen mukaan. Sopii kaikkeen, – hyvä on, ei puurolle, mutta salaattiin, leivän päälle, paistetun kalan oheen, kiinalaisen ruoan kanssa, saatikka pihville! Vuoden päästä teen punasipulia ehkä eri tavoin, mutta nyt näin.
Ihan reipas lauantai. Pian loppuu lumisateet, pian on toukokuu. Tasan neljän viikon päästä ollaan jo ison meren äärellä. Eikä sada lunta. Tai jos sataa, se on melkoinen ihme.
Heippa! Blogissasi on uusi raikas olemus, tykkään kovastikin.
Kiitos, olihan se vanha layout aika ahtaan oloinen, vanhanaikainen, joten oli korkea aika hankkia uusi. Vieläkin tässä on vähän säätämistä, toimintojen opettelua, mutta tykkään itsekin. Tällä pohjalla mennään nyt joku vuosi ainakin.
Ja mie tykkään kun olet palannut taas seuraajaksi.