Muistoissa koko päivä, – tai noh, ladulla meni ihan liikkumisen, auringon ja kirjan maailmassa. Sen jälkeen kun ladut perinteiselle hiihdolle Oulussa vuodenvaihteessa saatiin valmiiksi on tullut käytyä hiihtelemässä kolme-neljä kertaa viikossa. Enhän minä pitkästi hiihdä, mutta tänään jo alkoi tuntua, että hiihtokuntoa on. Kevyesti Kuivasrannasta Auranmajalle ja takaisin. Eikä olkapäässä mitään kipua koko matkalla. Jihuu!!
Muistoihin veivät vanhat valokuvat – skannailin äidin ja omista albumeista kuvia, ja niihin liittyen soittelin paitsi tädilleni myös chattailin messengerissa lapsuuteni naapurinpojan kanssa. Lisäksi ”Face Book-paastoni”, joka on kyllä liki päivittäin lipsunut, tosin vain pikaisiin piipahduksiin, ratkesi totaalisesti. Äidin kotikylällä on oma FB-ryhmä ja sitä kautta lähdin hakemaan tietoja: osui ja upposi!
Ja piipahdin sitten myös Helmet-lukuhaasteessa ja Saariselkä-ryhmässä: sattuipa sieltä silmiin ilouutinen. Nyt on mainoksessakin ”pikku Kuukkeli”.
Ja toinenkin Saariselkä FB-ryhmästä poimittu tiedotus.
JOS me ensi viikolla pääsemme mökille asti niin kyllä on legendaarisiin monotansseihin hiihdettävä. Meidän möksältähän ei ole kuin viitisen kilometriä näihin rientoihin. Monotansseihin liittyy slogan ”Monona sisään streona ulos”, mutta me aateltiin kyllä ihan kimpassa mennä ja tulla. 🙂 Monotansseihin liittyy paljon muistoja, vaikkei koskaan siellä ole tullut tanssittuakaan. JOS ensi viikolla, niin kerron sitten – muistoista ja kokemuksista.