Kuvausmotivaatiota…

Kuin maaliskuussa! Aurinko paistoi ja lämmitti tänään. Mutta toisin kuin maaliskuussa, lumi ei sula, ja meri alkaa jo hiljalleen jäätyä, – ei vapautua jäästä.

Ja joutsenet lentävät väärään suuntaan.

Tämä oli taas niitä hetkiä kun mietin, että jos myisin vanhan kamerani rungon (Canon 5D Mark II, tarvisiko joku? – 450 eurolla järeän järkkärin saa laukkuineen) ja yhden käyttämättömän obiskan ja käyttäisin tämän vuotisia ”valokuvaustulojani” ja ostaisin itselleni jonkun ”putken”. Noh, ei taida minusta lintukuvaajaksi olla vaikka olisi minkälainen tele kamerassa. Mutta muutoin voisi jotain uutta kalustoa hankkia – valovoimaa lisää, kun se luonnosta nyt hiipuu. Innostaisi ehkä johonkin uudenlaiseen kuvaamiseen.

Kävelyllä Nallikarissa tänään kyllä totesin, että eiköhän siellä otettuja kuvia kaikkina vuoden aikoina, kaikenlaisessa valossa ole jo tarpeeksi.

Jotta katselisin tutuilla lenkkipoluilla asioita uusin silmin, ajattelin, että voisitte taas auttaa minua. Fotomaraton! Muistatteko? – joskus paljon ennen VATtia sellaisiin osallistuin Setlementin kamerakurssilla ja sitten järjestin omia fotomaratoneja täällä blogissanikin: FOTOMARATON.

Kun tämä on nyt mun ihan oma maraton, niin laadin sitten itse säännötkin. 😀 Siis nyt toivoisin, että mahdollisimman moni teistä esittäisi aiheen, joka minun tulisi kuvata. Yksi tai kaksi sanaa (edellisissä oli mm. sellaisia kuin ”punainen”, ”uskollinen ystävä”, ”ilo”, ”portti”, ”kello neljä”, ”intohimoinen”, ”poikkeava”). Eikä tarvitse välttämättä olla mikään ulkoiluun liittyvä aihe. Kirjoita kuvausehdotuksesi kommentteihin. Ehdotukset torstaiaamuun mennessä. Minulla on sitten neljä päivää aikaa yrittää kuvata ne: julkaisen tulokset sunnuntai-iltana.

Kaikkien ehdottaneiden kesken arvon uusista postikorteistani viiden kortin paketin.

14 kommenttia artikkeliin ”Kuvausmotivaatiota…”

  1. Pitkästä aikaa: Tervehdys! Säännöllisesti lueskelen blogia ja ihastelen kuvia, mutta kommentointi on jäänyt vähälle, vaikka sanottavaa olisi välillä ollutkin. Jokin saamattomuuden taakka painaa hartioita. Johtunee valon kaipuusta, jatkuvista mietteistä, miten jaksan (ja pärjään) jatkuvasti muuttuvassa työelämässä vielä jonkin aikaa ja jännityksestä, että palaako selkäkipu (vähän tuntuu..). Onneksi elämä ei ole pelkkää ”synkistelyä”. Elämän jälkiruuat tuovat päiviin kirkkaita valon pilkahduksia.
    Jospa minäkin ehdotan jotain kuvattavaa: kaipuu. Mukavia pähkäilyhetkiä!

    Vastaa
    • Mukava, että lueskelet vielä, ja mukava kun edes harvakseltaan kommentoit. Kuulostaa kyllä ”syksyltä” sinun mielenmaisemasi tällä hetkellä. Pian on kuitenkin joulu ja onhan sinulla niitä valonpilkahduksia aina välillä, eikö vain? 🙂

      Kaipaus… Olisiko se sinun antamanasi haasteena nimenomaan kaipaus levollisiin päiviin ja öihin? Vaikeita ovat haasteet mutta minä yritän.

      Vastaa
  2. Ehdotan monenlaisiin väreihin liittyviä kuvia 😉 Haaste on siinä mielessä aina mukavaa, että se antaa sysäyksen johonkin, mikä sitten parhaimmillaan lähtee leviämään muihinkin aiheisiin. Lupauduin itse mukaan yhdelle kävelyretkelle, 2 tuntia, parin muun kuvaajan kanssa. Saa nähdä mitä löytyy. Hauskoja kuvaus elämyksiä sinulle!

    Vastaa
    • Mukavalle kuulostaa tuo yhteinen kuvauskävelyretki.

      Haaste saa tekemään ja miettimään, hakemaan uutta! Kiitokset sinulle neljän vuoden kuvahaasteista; ne on olleet hyviä ”liikuttajia”.

      Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.