Melkein kuin olisi ollut työpäivä tänään. Sähköposteja, tarjouksen tekoa, laskutusta, palaveri, puheluja, kiirellinen toimitus, ”oman oppineisuuden osoittamista” – heh!, kollegoiden tapaamista ja vielä iltatilaisuuskin. Miten se menikään: mukavaa pöhinää. 😀
Iltatilaisuus oli Valvella, jossa koulukaveri Tornion VAT-koulutuksesta avasi jo toisen henkilökohtaisen näyttelynsä. Hieno näyttely armenialaisista ihmisistä ja elämästä. KLIKS
Ja kuten olin toivonutkin oli siellä muitakin vattilaisia: ”pienoisluokkakokous”.
Äsken sieltä palatessa mietin, että nykyään kovin harvoin olen tekemisessä kenenkään kanssa. Paitsi perheen tietysti, mutta enpä paljon muiden. Itsekseni touhuilen ja kuljen, small talkia en juuri harrasta. Aika hassua, ei minun elämäni ennen sellaista ollut. Ja samaan ”hengenvetoon” totesin, että juuri nyt kaupunkiruska on tosi kaunis. Oulu on keltainen.
Pikkuhiljaa alkaa syksyn värit tulla esiin. Tosin eipä ole tullut muutamaan vuoteen niitä juurikaan tallennettua. Nähtäväksi jää, miten tänä syksynä?
Kyllä hiljalleen kannattaa käynnistyä, jos värien kuvaamiseen meinaat ryhtyä. 😉
Ruska on erittäin kaunista myös täällä Kymenlaaksossa Kymijoen rannoilla, syyskuu pitäisi mielestäni jatkua ainakin kaksi kuukautta, on se niin ihanaa aikaa !
Minäkin kannatan syyskuun jatkumista marraskuun lopulle asti, ja sitten voisi kerralla tulla lunta ja talvi. Kyllä tänäänkin oli niin mukava keli.. aika lämmintäkin vielä. Ja niin kaunista.