Merkillinen sunnuntai sikäli, että en ole ottanut yhtään kuvia. Yleensä sunnuntaisin kamera laulaa… Yleensä tavallista pidemmällä lenkillä ja yleensä tavallista parempaa ruokaa laittaessa. Mutta ei tänään.
Keli on tuhnu – kaukana kirkkaista pakkaspäivien valosta ja kirkkaista näkymistä. Joten ei innostanut lähteä mihinkään kauemmas. Auraamattomilla lähitienoon teillä tepastelin pienoisessa lumipyryssä. Ihan suorittamista oli, ei mitään liikkumisen iloa tai kuvauksellisten miljöiden etsimistä.
Ja ruoka. Hampurilaisia ja salaattia. Jälkkäriksi sitrus-rahka-kerma-mousse (lue: mössö). Eipä paljon noillakaan revitellä.
Siksipä tähän vielä kuva mökkiviikolta.
Maaliskuun sunnuntai onkin mennyt paljolti tulevaa suunnitellessa. Ensi viikonloppuna on juhlaa ja toukokuussa on juhlaa ja ne liittyvät olennaisesti toisiinsa. Ja niitä molempia varten olen tehnyt tänään yhtä ja toista. Yllätyksiä olen perheelle järjestämässä, enkä millään malttaisi odottaa, että saisin jo kertoa … Enkä siis kerro vielä täälläkään.
Ollaanpas sitä tultu krantuiksi, kun pitäisi vain auringon paistaa, että kuvaushommat kiinnostavat!!
Jarin, sitä oppi niin hyvälle Koilliskairassa. Ja vaikka tänään oli aamupäivällä hieno paiste ja kimmeltävät hanget en ottanut kameraa mukaan vaikka kaupunkiin asti lenkin tein. Mutta eiköhän se vire taas palaa…