Kuten väliaikaiseksi laittamani viikonlopun kapitulin bannerikuvakin (ihan ite oon kuvannu ja teheny) kertonee, niin näissä syövereissä on tämäkin päivä melkein kokonaan mennyt. Aamulenkkiä (olipa ihana keli) ja Caritaksen parituntista piipahdusta lukuunottamatta olen viettänyt päivän kapitulin puuhailuissa.
Pressen hommissa ei mitään, paitsi että jo ainakin yksi oma moka on paljastunut), mutta kyllä noviisi-ammattilaiskuvaaja testailee kuvakulmia, valoja, objektiiveja … Onhan huomenna kuitenkin eka ”ammattilaiskeikkani”, jota ei voi uusia, ei käydä kuvaamassa toistamiseen, jollei kerralla onnistu. Yli 30 käädyn saajalla huominen on once-in-a-lifetime janminä olen vastuussa sen onnistuneesta kuvaamisesta. Jännän äärellä ollaan. Installointisalin ovi on jo raollaan.
Laplands hotellista, ja sen Oula-ravintolasta, lähtiessä oli kirkon nurkalta kohti Heinäpäätä näkyvissä ihan mieletön auringonlasku. Olisipa ollut jalusta, kunnon objektiivi ja tarpeeksi kampetta… Siis naurettavia selityksiä, ettei tämän parempaa kuvaa, mutta komea oli taivas. Pientä haloakin havaittavissa. Ja pakkanen (- 13 C) jo tuntui.
Illansuussa nälkä jo liki sietämätön, onneksi Pehtoori oli käynyt kaupassa ja vastoin tapojaan – inspiroitunut. Meidän lähikaupassa oli ollut puna-merianturaa. Olihan voissa paistettuna niin hyvää kalaa, että siikakin unohtuu toviksi.
On sitä sattunut ja tapahtunut tunnetuille ja arvostetuille kuvaajillekin kaikenmoista. Lukemisen alla olevassa taiteijaprofessori Caj Bremerin kirjassa hän kertoo ensimmäisen kuvauskeikkansa päätyneen lähes katastrofiin, kun hän silloin käytössä olleilla magnesiumsalamalaitteella sytytti kuvauspaikan verhot tuleen ollessaan tilan ahtauden vuoksi liian lähelle ikkunaverhoja. Kertoo kuvaa ottaessaan vain ihmetelleensä kuvattavien ilmeitä. Lopullisessa kuvassa heillä oli ollut kädet ojennettuina (kohti verhoja) ja sormet pystyssä! Uskoisinkin sinun onnistuvan huomenna tehtävästäsi hieman häävimmin!
Tämäpä minua nyt lohdutti. Kiitos, Jarin. Caj Bremer ja minä ei onneksi olla ihan verrattavissa. Ja vaikka olen pakannut salaman (ei magnesium!) mukaan, toivon voivani välttyä sen käyttämiseltä. 😉