Pehtoorin juhlaviikonloppu

Juhlaviikko on jo lopuillaan.

Teemana ollut ”ruusuja ja historiaa” jatkui elokuun kauniina perjantaina Helsingissäkin. Kunhan myöhään herättyämme ehdimme aamiaiselle, oli sen jälkeen aika lähteä liikkeelle, ”lenkille”.

Ensimmäisenä kohteena Kaisaniemen kasvitieteellinen puisto. Viime vuotisen remontin jälkeen se oli oikein kaunis.

Juuri tänään tasavuosia täyttänyt Pehtoori löysi kaikenmoista mielenkiintoista katseltavaa. Ehkä inspiraatiota meidänkin pihalle. Jään odottelemaan… 😀

Matkamme jatkui radan vartta ja sitten kohti Musiikkitaloa, jossa oli Kukkasidonnan SM-kisojen finalistikukkakimput esillä. Reilu tusina toinen toistaan komeampia kukkakakkuja, kakkukukkia…

Aikamme kukka-asetelmia ihasteltuamme siirryimme Mannerheimintien toiselle puolelle Kansallismuseoon, jossa on valokuvaajille ja kaikille suomalaisille hieno näyttely: Julkinen ja kätketty Suomi. Suomi 100 -teemaan liittyen valokuvia itsenäisyyden ajan Suomesta. Ehdottomasti katsomisen arvoinen näyttely. Muutamat kuvat kolahtivat: sekä kuvina että historiallisesti että inhimillisesti. Tässä yksi niistä.

Kuvien valinta ja tekstitys oli vähintäänkin onnistunut, hyvin oli kiteytetty Suomen historia, sen arki ja kätketty karuus.

Myös Pehtoori piti näyttelyä varsin onnistuneena, ja myös Kansallismuseon uusi Museokauppa sai meiltä pisteet. Mielenkiintoisia esineitä, eikä juurikaan krääsää. Esihistorian uusi näyttely jäi tälläkin kertaa katsomatta – – Sen ehtii varmasti myöhemminkin.

Meillä kun oli tärkeä tapaaminen: Kluuvikadun Fazerilla oli pikkuperheen kanssa ”lounasmeetingin”. Apsu taisi olla ainoa, joka söi oikeasti jotain ”kunnolla”: Me muut nautimme herkkuja, jätskiä ja sen sellaista.

Iltapäivällä pientä shoppailuyritystä, – onnistumatta. Ja sitten tyär oli luvannut karata töistä niin, että ehtisimme luonaan nauttia aperitiiviksi samppanjan, joka oli kesälomareissultaan Pariisista tuonnut. Ja pientuottajan kuplajuoma maistui liki helteisessä kaksiossa, synttärisankarille maljoja nostellen.

Seuraavaksi ohjelmassa hakeutuminen päivällisen äärelle: olimme Pehtoorin kanssa valinneet ravintolaksi Trattoria Sognon Töölöstä. Mutkaton, aidon oloinen italialainen ravintola, jossa söimme hyvin, Apsukin viihtyi. Meidän seitsemän hengen seurue ei ollut se, jonka myötä ravintolan melutaso nousi sellaiseksi, että jo ennen kahdeksaa lähdimme kohti Hakaniemeä.

Pehtoorin kanssa saimme vielä nuorenparin (tyär + vävykokelas) seuraksemme ”yömyssyille” Oslo-pubiin. Siellä oli hyvä tovi rupatella ennen vetätytymistä hotelliin ja lepäämään ennen huomista, joka me on lopultakin nimetty varsinaiseksi ”grande jubileum” -päiväksi. Matka jatkuu uuteen kohteeseen….

6 kommenttia artikkeliin ”Pehtoorin juhlaviikonloppu”

  1. Nyt kyllä jännittää jo tosissaan, mihin tämä juhlamatka vielä johtaakaan! Kiitos tunnelmista, ihan kuin olisi itse mukana 🙂

    Vastaa
  2. Nurukainen se on Pehtoorikin vielä, ei taida saada halvennuksia VR: ltä, tai puoli-ilmaisia dösälippuja (ei ainakaan ikänsä puolesta). No, ehkä sitten muutaman vuoden kuluttua …
    Hyvää matkan jatkumoa!

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.