Viikko reissussa: kuusi lentoa, kaksi laivamatkaa, paikallisbusseja, ratikoita, useita tilatakseja, lentokenttäbusseja, pyöräilyä, paljon kävelyä … Seitsemän yötä neljässä eri paikassa: tyttären luona 1, Visbyn Slottsbacken hotellissa 3, Hakaniemen Strand Hiltonissa 2 ja Tallinnan St. Petersburg 1 yötä.

Ainahan reissusta on mukava tulla kotiin, mutta nyt jo oikeasti laukkujen roudaaminen ja eri kulkuvälineissä kulkeminen tai oikeastaan niihin jonottaminen saivat minut jo aamulla – taas kerran pakatessamme – toteamaan, että onpa mukava asettua illalla kotiin. Niin olikin.

Mutta toisaalta: oli kyllä tosi mukava tehdä roundtrip, vaihtaa paikkoja,  matkaseuran kokoonpanoa, tunnelmia, tekemisiä,…

Ehdimme tänään aamupäivällä Tallinnassa huiputtaa Toompean, iltapäivällä palata Tallink Mega Starilla Helsinkiin, käydä Hagiksessa tyttären luona hakemassa isot laukut, hyvästellä tyttären ja P:n, syödä Helsinki-Vantaalla ja lentää Ouluun. Ja Apsu teki tuon kaiken ilman päikkäreitä (pl. 10 min. taksissa lentokentälle). Ihan on reissugeeni pojalla. 😉 Ja kuinka paljon oppikaan uusia sanoja tämän pidennetyn viikonlopun aikana! C´mon, mummi!

Nyt on jo vanhoilla, viikon juhlamatkan tehneillä, väsy, joten paljon kerrottavaa ja vinkattavaa jätän huomiseksi, jolloin alan purkaa myös reilun 1300 kuvan saalista.

2 Comments

  1. Kiitos virtuaalimatkasta, jään odottamaan jälkipyykkiä! Lapset taipuvat kyllä kaikenlaiseen halutessaan. Meidän R. valvoi viime reissuun lähtiessä 03-20 ja pysyi vielä ihan iloisena. Edes mikään kulkuväline (auto-bussi-lentokone-bussi) ei saanut tyttöä torkahtamaan.

  2. Lapsethan ovat paljon sopeutuvaisempia kuin me aikuiset. Ja ratkaisevaa on varmasti tuo ”taipuvat halutessaan”. R. on kyllä ollut ihan superreipas. Tuo aamuyön ylösnousu kun ei ole mikään pikkujuttu! 😉

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.