Niksinurkka vol. 344

Ennen toissaviikon reissuun lähtöä pohdin – hieman ahdistuneena – että olisiko lähdettävä ostamaan uudes kesähousut, kun vanhat olivat kovin kulahtaneita. Vanhat ja tosivanhat mustat pellavahousut ovat olleet mieluisat, ja ulkonäkö on sitten sen mukaista. Sen lisäksi, että ne on aina ryppyiset, nämä oli jo pesty aneemisiksi, epämääräisen harmailta näyttivät. Ja yhdet tummansiniset puuvillafarkut tms. olivat väriltään kyllä jo kirppiskunnossa.

MUTTA: jokin etiäinen menneiltä vuosikymmeniltä iski! Voihan vaatteita värjätä. Pari pakettia Nitor All-in-One -tekstiiliväriä ja nyt! Onhan edellisten lisäksi Pehtoorillakin yhdet ”uudet” housut ja minulla yksi musta T-paita. Ja koko satsin värjäys noin 15 euroa.

Kun meidän mutikaiset olivat pieniä, värjäilin heille vaatteita aika useinkin. Varsinkin isosiskon ja serkkujen vaaleanpunaisista potkupuvuista ja collage-puseroista tuli Juniorille hyviä arkikamppeita värin vaihdon jälkeen. Silloin noiden värien käyttö oli kyllä jotenkin monimutkaisempaa kuin nyt.

Ja sitten teininä tehtiin niitä laamapaita-naru-paitoja. Ja sitä sotkun määrää! Silloin väriaine ja värjättävä kampe piti jotenkin keittääkin, eikö? – Mutta nyt! All in One! Suosittelen.

Toinen pitkään jemmassa ollut vinkki, josta on pitänyt sanoa, on kestopatterit – tai akkupatterit kai niiden oikea nimi. Minulla kuluu sormipattereita kohtuullisen paljon. Langaton hiiri (hiiret) tarvii patterin ja studiohommissa tarvitsen salamaa ja LED-valoa, jotka toimivat pattereilla. Koulukavereilta opinkin, että kannattaa hankkia Eneloppin latauslaite ja pari sarjaa ladattavia pattereita. Laite ja neljä patteria maksavat pikkuisen reilu kolmekymppiä. Aika äkkiä ”haukkuu hintansa takaisin”. Ja säästäähän tuolla touhulla vähän luontoakin.

”Raaka, orgaaninen ja vegaani”, yksikään noista ei ole mielestäni peruste minulle ostaa suklaata. Enkä nyt kovin paljon suklaata yleensäkään ostele. Mökillä kylläkin. Se on hyvä patikkareppuun, ja erityisesti silloin kun ollaan kaksistaan möksällä se on hyvää kahvin kanssa ja ruoan jälkeen silloin kun ei ole varsinaista jälkkäriä, mutta on vielä tilkka punaviiniä. Silloin pari tummasuklaapalasta, mieluiten ChocoDelin konvehti ovat ihan parasta.

Mutta olenpa kerran jostain(?) ostanut jemmaan levyn suklaata, joka vei mennessään:  lakritsi – tyrnimarja raaka-suklaa, – niin ja orgaaninen ja vegaani. Pohdin, mistä sen olin ostanut: halusin lisää ja kävin tässä vastikään Ruohonjuuressa etsimässä äidille diabeetikon suklaata, jota siellä ei ollut, mutta jossa oli tätä! Hillittömän hintaista se on: 50 gramman levy kuus euroa. Mutta tämä on niiiiiin hyvää.

Ja lakritsista puheenollen: Arlan (huom. ei Valion) lakritsirahka on melkein yhtä hyvää kuin Arlan (huom. ei Valion) mangorahka. Mangorahka menee erinomaisen hyvin jätskikieltäytymyksen (joka mm. nyt on päällä) aikana. Samettista, hedelmäistä.

Viimeinen vinkki liittyy kuvasivustooni. Ensinnäkin siellä on nyt loputkin Helsinki – Visby – Tallinna -reissun kuvat. Kaksi uutta kansiota: Turnajaiset ja Helsinki – Tallinna. Varsinkin jälkimmäisessä on paljon kuvia, mm. meidän hienosta Tallinnan hotellista (St. Petersburg), Toompean mäeltä. Vaikka siellä oli tällainen graffiti, en malttanut jättää kameraani käyttämättä.

Laivoista ei juuri ole kuvia: menimme Viikkarin XRPS-laivalla ja palasimme Tallink Shuttlella, joka on otettu käyttöön helmikuussa, ja palasimme noin kuukausi sitten käyttöön otettuun Hernesaaren uuteen Länsiterminaaliin. Molemmat olivat sarjassaan ihan ennennäkemättömiä. Laivassa on kahden kerroksen kokoinen ihan valtava tax-free -kauppa. Tavara- ja juomatalo oikeastaan. Ja terminaali oli tehty vetämään sujuvasti tuhansia suomalaisia ja muita Tallinnan matkaajia.

Kun me kävimme edellisen kerran oli Viron itsenäistymisestä kulunut parahiksi vasta puolenkymmentä vuotta ja turismi, uusi elämänmeno, restaurointi, kapitalismi, ravintolaelämä etc. vasta alullaan, nyt kaikki oli aivan toista. Vaikka olenhan siitä lukenut, nähnyt, muilta kuullut, olin aika hämmästynyt. Oli hyvä nähdä, ja vakuuttavaa oli. Mutta ei minun ihan heti taas tarvi Tallinnaan lähteä, Gotlantiin ennemminkin.

Joka tapauksessa kuvasivustolla on nyt vihdoin Helsinki – Visby – Tallina -reissun loput kuvat, ja kun avaat kuvasivustolla kansion, klikkaa ensimmäistä kuvaa (tai mitä tahansa kuvaa), siten se suurenee, näet sen kunnolla ja sitten voi edetä kuvan oikean reunan nuolilla koko reissun. Pukukuviinkin olen tainnut, sitten sen jälkeen kun viimeksi kuva-asian oli puheena, lisätä kuvia.

Sinne tästä ….

HELSINKI – VISBY – TALLINNA

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.