Jokavuotinen korvasienikeitto

Tänäänkin on ollut korvasienipäivä. Ja patikkapäivä. Säätiedotus lupaili vähän mitä sattuu, muttei me sellaisista piitattu, vaan painuimme tunturiin, tosin vasta yhdentoista aikoihin.

Meillä oli tietty visio reitistä: ensin käydään katselemassa pari vakituista korvasienipaikkaa, sitten lähdetään kapuamaan kohti Pieravaaran huippua. Sellainen yhdistelmäjuttu siis kyseessä. Aika hyvin löysimmekin sieniä, yhteensä sellaiset neljä litraa, pakkasimme ne Pehtoorin reppuun, ja lähdimme tepastelemaan: oli patikkaosuuden aika. Ihan yhtä matkaa huiputimme Pieravaaran (368 mpy).

Siellä on poikkeuksellisen paljon kauniita, merkillisiä mäntyjä ja olisinpa halunnut niitä kuvailla. Kamerani oli (poikkeuksellisesti) repussa ja huutelin edeltä laskeutumaan lähteneelle miehelle, että tarvisin kameraa, mutta kun hän ei kuullut, ajattelin kokeilla, mihin kännykkäni kamera riittää.

Ihailin ja kuvailin puita, ja reilun puolen tunnin päästä saatuani viestin Pehtoorilta tiesin, että reittimme alas ja patikoinnin jatkamisen kannalta olivat erkaantuneet. Osasin sentään yksin palata mökille. Minähän en ole niin kauhean hyvä suuntavaistoni kanssa. 🙂

Mutta joka tapauksessa: juhannus ja joulu perheelle on turvattu. Korvasienimuhennosta varten on hyvinkin riittävästi sieniä (10 litran kattila liki puolillaan). Nyt ne on jo ryöpätty ja  matkalla pakkaseen.

Tänään en soppaa keitellyt, söimmehän sitä vastikään torstaina.

Minun korvasienikeittoversioni on varmasti maailman tavanomaisin, mutta miksipä mennä tärvelemään hyvää soppaa millään kommervenkeillä. Vastikään kuulin ammattilaisen vinkin ”timjami käy kaikkeen”, joten kokeilinpa tähänkin. Ei huono.

Korvasienikeitto

pari desiä ryöpättyjä korvasieniä
1 – 2 rkl voita
1 – 2 salottisipulia
1 – 2 rkl vehnäjauhoja
4 dl kasvis/kanalientä
2 – 3 dl kuohukermaa
suolaa, mustapippuria

Laita sienet (ryöpäämisen, sulattamisen) jälkeen teflonkattilaan ja haihduta sienistä neste.
Laita kattilaan voi ja silputtu sipuli. Kuullota sipuli ja sienet.
Lisää vehnäjauhot, sekoittele vähän aikaa, tasaiseksi.
Sekoita joukkoon kuuma liemi (Puljonki?!)
Anna keiton kiehua puolisen tuntia, tai kauemminkin.
Lisää kerma ja kiehauta. Lisää suola ja rouhi pippuria joukkoon.

Keiton ohessa tarjosin Kuukkelin hyviä, pehmeitä karjalanpiirakoita ja munavoita. Olisipa ollut vielä muutama siivu kylmäsavuporoa. Ehdottomasti olen sitä mieltä, että munavoin pitää olla huoneenlämpöistä, eikä haittaa vaikka karjalanpiirakoita on käytetty hetki uunissa tai vaikka vain mikrossa. Maut tulevat siten paremmin esille.

Tänään oli simppeliä mökkiruokaa, kun oli muutakin puuhaa kuin ruoanlaitto, mutta juuri soppelia vaikka juhannukseksi.

Tuo avokadosalsa (tms.) on kyllä hyvää… myös helpon uunilohen kanssa.

Jos lähikaupan uudet perunat ovat hieman arveluttavia ”uutuudessaan” niin kuin nyt meillä täällä sattui olemaan, niin niistä voi tehdä ”Uusia valkosipuli-kermaperunoita”. Ensin perunat ohuen ohuiksi siivuksi, sekaan yksi pieni valkosipulin kynsi ja loraus ruokakermaa päälle ja uuniin porkkanalastujen (päälle agavesiirappia, suolaa ja persiljaa) ja kesäkurpitsakuutioiden (öljyä, suolaa) kanssa.

 

2 kommenttia artikkeliin ”Jokavuotinen korvasienikeitto”

  1. Täällä etelässä jäi tämän vuoden korvasienikausi täysin väliin kun huhti-toukokuussa ei satanut pisaraakaan ja maa oli niin kuiva ettei sieniä edes kannattanut mennä etsimään. Pari edellistä kevättä olikin sitten hyviä korvasienivuosia, satoa on syöty näihin päiviin asti. Isomman määrän ryöppääminen vaan tahtoo olla aikaaviepää hommaa.

    Vastaa
  2. Hei Reijo, eiväthän ne vuoden tosiaankaan samanlaisia ole. Viime vuosi oli meillä ihan hurjan hyvä, mutta silloin oltiinkin täällä ylhäällä vasta juhannuksen jälkeen. Luulenpa että nytkin on tulossa hyvä sato, mutta mehän tääältä jo pian lähdemme kohti Oulua. Mutta onneksi sentään jonkin verran sieniä saatu, ja viime vuotisia on meilläkin vielä varmuusvarastossa.

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.