Saatiinhan se Ouluunkin ”lumikaaos” tälle syystalvelle. Tai siis kunnolla maa valkoiseksi. Kaunista on, eikä enää niin purevaa tuulta.
Päivä merkillisen pirstaleinen. Ja kuten meidän perheessä tapana on; matkalle lähtiessä on aina jotain ”häikkää”. Milloin lentolakkoa, milloin vallankaappauksia, rengasrikkoja, lasten sairastumisia, kadonneita lentolippuja, passien unohtumisia, – noh, tällekin matkalle lähdössä pieni ”musta aukko”. Ehkä kuitenkin ensiapu auttaa…
Iltapäivällä pikkuperhe yllätti ja toi papalle isänpäiväkakun jo etukäteen kun ei pyhänä olla kotosalla. Miniä oli leiponut tämmöisen herkun, joten kelpasi meidän kahvitella.
Ja jo eilenhän meillä on juhlaa illalla, kun kävimme (taas) ulkona syömässä. Ystävät (VMP) kutsuivat kanssaan kaupungille syömään ja pitkästä aikaa tapaamaan livenä. Päätimme mennä Oulun ravintolamaailman uusimpaan, kunniahimoiseen ravintolaan, joka ei nimestään huolimatta ole ”pelkkä” pororuokaravintola. Itseasiassa siellä on listalla vain yksi poroannos, mutta paljon kaikkea muuta hyvää. Entiseen Sinooperin tilaan Saaristonkadulle avattu ”Flying Reindeer” on karu, mutta silti aika tunnelmallinen ruokaravintola, jossa katutasossa on baari.
Grillattua mustekalaa ”MR Pulpo” oli erinomaista, enkä vastaavaa muista koskaan missään reissuissakaan saaneeni. Myös pöytäseurueen muut annokset (eturuoaksi paahdettua purjoa, ja pääruoaksi siikaa ja possunposkea) kelpasivat. Seurahan me tiedettiinkin erinomaiseksi, joten helposti kolme tuntia vierähti.
Tänään pakkaamisen (kerrankin olen pakannut todella huolella ja mahdollisimman vähän mukaan), isänpäiväkahvien, ulkoilun, tyttären kanssa chattaamisen, ensiavun ja herkullisen katkarapupastan lisäksi päivään ei paljon muuta mahtunutkaan. Paitsi surffailua, olen ollut monta tuntia netissä. Ihan vaan surffaillen. Alla linkkejä.
~~~~~~~~~~~~
Myös ei-oululaiset blogini vakkarilukijat ovat tutustuneet Marttiin. Olettehan nähneet hänestä kuvia kaikkina vuodenaikoina, monin eri tavoin puettuna. Nyt sanomalehti Kaleva tempaisi ja järjesti kisan, jossa lukijat saivat pukea Martin ja kolme parasta valittiin äänestykseen. Minä tykkään kolmosesta eniten.
Sitten ”on pakko” linkittää toinenkin tämän päivän nettilöytö: ~kuvia ilman Photaria. Ihan mielettömiä ovat KLIKS.
Näitä kuvia katsellessa on todettava, että ainoastaan kuvat eivät ole hienoja. Huikeita tilannekuvia. Kuvat kertovat paljon, ja saavat jo nyt kaipaamaan …
Ja sitten.
Minun top 5 -musiikkilistallani
tämä on ollut jo vuosikymmeniä.
Tänäänkin tämän aika.
R.I.P. Leonard Cohen.
Oletko Reija muuten kuullut vuonna -97 edesmenneen Jeff Buckleyn version tuosta Cohenin kappaleesta, -ehdottomasti kuuntelemisen arvoinen veto sekin!
Jarin, todellakin olen. En ihan yhtä monta kertaa kuin Cohenin, mutta monta. Se(kin) ON kuuntelemisen arvoinen.
PS. Kuuntele You Tubesta myös vuonna -95 edesmenneen Eva Cassidyn Autumn Leaves, huikea, yksinkertaisen pelkistetty live-esitys paljon versioidusta balladista. Miksi nämä kaikki hienot artistit kuolee nuorena?
Tämä https://www.youtube.com/watch?v=xXBNlApwh0c ei ollut minulle ennestään tuttu. Onpa kaunis, – kiitos.
RIP Cohen, Suzanne oli kova sana nuoruuden aikaan. Sitä esittelemällä yritettiin tyttöjä hurmata, huonoin tuloksin. Jos äkkiä oman listansa vääntäisi olisi se jotain tällaista, ei kuitenkaan järjestyksessä, mutta nämä haluaisin autiolle saarelle:
God Only Knows, Beach Boys
Melancholy Man, Moody Blues
Desperado, Eagles
Harha, Ernos
Strangers In the Night, Frank Sinatra
I Put a Spell on You, Creedence Clearwater Revival
Albatross, Fleetwood Mac
Näyttää olevan varsinainen hämy koko äijä. Ja hyvää Japanin matkaa, poika oli morsiamensa kanssa siellä keväällä ja kehui kovasti.
Eagles ja Moody Blues ovat kyllä minun listallani aika korkealla, ja toki noita ”hämy” 😉 -biisejä olen 70-luvulla kuunnellut minäkin.
Kyllä tuosta Reijon Top seiska- listasta on nähtävissä, että pahin puberteetti on hänellä(kin) jo takanapäin!
Enpä tiedä. Tuommoinen se lista oli jo silloin kun finnit kukoisti mutta rakkaus ei. Oikeastaan listalta jäi pois John Deverin Rocky Mountain High, sen suloista tuskaa en unohda ikinä. Silloin kovasti rakas oikein kihlattu morsian oli päättänyt kasvaa erilleen hollantilaisen juipin kanssa ja siinähän maalaispoika ruikutti yksinäisyyttään. Tanssia en silloinkaan osannut mutta jostain piti lohtua etsiä, siis kuplalla Kolmilammen silloin kovasti suositulle tanssilavalle. Enhän minä mitään sympatiaa kohdannut kun en uskaltanut edes ketään tanssiin hakea, siispä kotiinpäin kuplalla mieli ihmetyksestä ymmyrikäisenä, näinkö tämä elämä minun kohdalla menee? Ja kasettisoittimeen tämä Denverin kasetti. Kova oli tahto kertoa että tällainen on minun maailma ja eläminen, tätä haluan sinulle tarjota, eipä vaan ollut sinua siinä vieressä. Denverin laulut edustavat tänäkin päivänä kovasti omaa maailmankuvaa.
Siinä meni kai jokunen vuosi kunnes sitten elämä eheytyi, paremmaksi kun ikinä olin osannut odottaa. Mutta eihän sitä silloin tiennyt, olit yksin ja sillä siisti, yksin. Siihen kohtaan sydäntä jäi ikuinen arpi. Ei, tätä ei pidä mieltää valituksena. Onpahan kuvaus nuoren miehen kasvutarinasta. Minulle niin rakas vaimoni on täyttänyt jo 41 vuotta sydämen arpeututtamat kohdat, ja tilaahan siellä sentään on paljon enemmän parin arven rinnalla.
Kunhan kerroin.
Kiitos kun kerroit. Kiitos paljon. Nyt kuuntelen Denveriä ihan uudella tavalla.
Reija, Reijo et al.:
´Take This Waltz` oli se veret seisauttava biisi, joka johdatti tämän kirjoittajan Leonard Cohenin musiikin pariin. Kahdesti ehdin Cohenia livenä kuulla. Pari vuottaTöölön jalkapallostadionin konsertin jälkeen oli Raahen lähellä olevassa taidegalleriassa – nimi on unohtunut – Leonard Cohenin KUVATAITEEN näyttely. Lähinnä grafiikkaa ja vastaavan tekniikan töitä. Taiteilijan lyriikan annista pääsee osalliseksi panemalla CD:n soimaan, mutta kuvataide oli jotakin aivan ekstraa! Cohenin kirjailijaminä proosan puolelta onkin sitten – kartoittamaton – luku sinänsä.
Liitän oheen pikaisen Top 5:n kampakeraamiselta ajalta; kotimaisia biisejä Reijon listalla olevan ´Harhan´ oheen:
´Nuoruustango´ (Kiti Neuvonen)
´Viimeisestä illasta´ (Kai Hyttinen, konserttitaltiointi)
´Delfiinipoika´ (Seija Karpiomaa)
´Sydämeni laulu´ (monet kuorot)
´Tähdet, tähdet´ (Rauli Badding Somerjoki)
Japanin matkanne, Reija ja Pekka, kunniaksi lisään vielä yhden bonusbiisin: ´Sakura no hana´ (Vieno Kekkonen)
Bon voyage! tv nimim. ”Minunkin puberteettini lienee takanapäin”
Meitä on näköjään monta Cohenin musiikin ystävää, eipä muista taiteenaloista juuri tietämystä.
Eikös joku Sayonara-biisikin ole?
Kiitos, Koivu.
Kyllähän nuo Kalliovuorten rillipään laulut on itsellenikin jääneet sympaattisena mieleen.
’Cause I’m leavin’ on a jet plane
Don’t know when I’ll be back again . . .