Saariselkä – Rovaniemi – Kemi (pieni mutka: Pehtoori junalle) – Tornio
Kuuden viikon tauon jälkeen ”Back to school”.
Tänään palaute tuotekuvaus-etätehtävistä ja jo vähän aloittelimme henkilökuvaukseen liittyvien asioiden opiskelua, on siis ensimmäinen ”Henkilökuvaus”-viikonloppu. Miljöö- ja maisemakuvaus oli omasta mielestäni se, jota osasin – edes vähän – tämän koulutuksen alkaessa, studio/tuotekuvausta on ollut mukava harjoitella, ja kyllä jatkan nyt kun tulevina viikkoina on ihan eri lailla aikaa kuvaamiselle kuin alkuvuodesta.
Mutta henkilökuvaus? En osaa, en ole harrastanut, en harjoitellut. Todella arkailen, todella olen huono. Huomenna sitten päivä treenataan. Todella olen epämukavuusalueellani: en haluaisi olla mallina, enkä kuvaajana. Mutta eihän kaikki ole mukavaa, eikä helppoa. Elämässäkään, saatikka opiskelussa. Mutta mikä hyvä, minulle sattui ”työpari-arpajaisissa” hyvä tuuri; sain hyvän henkilökuvaajan parikseni.
Ja tänään koulussa oli kuitenkin mukavaa. Olin tavallista pirteämpi, perjantaiksi.
Nyt juuri täällä räiskyy ilotulitus: Torniossa on raksamessut ja ISOT pilkkikisat. Kai niiden vuoksi tuolla rannassa tulittevat.
Muutenkin on merkillistä palata kahden hengen mökkielämästä maalikyliin, etelään, kommukoimaan monien ihmisten kanssa. Ei kulttuurishokki, mutta hieman outoa. 😉
Ai niin, tänään on blogissani käynyt jo yli 2000!!! kävijää. Aprillia-juttu on linkitetty mm. YLEN sivulle, ja ties minne, trafiikkia kuitenkin on.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
Nyt kun on viikonloppu, ja monelle se merkitsee parempaa syömistä kuin viikolla, niin käykääpäs vielä vastailemassa kyselyyni ”Oululainen ruokakulttuuri”. Siellähän on arvontakin. Sunnuntaihin klo 18 asti aikaa osallistua.
Hei beibi, mikäs asenne se tämä tällainen on: ”En osaa, en ole harrastanut, todella olen huono.”
Eikun sano näin: ”Vau mikä mahtava tilaisuus päästä oppimaan uutta!” 🙂
Olet oikeassa, Katri: on tosiaan mahtava tilaisuus päästä oppimaan uutta. Mutta silti: olen heikoilla jäillä… Enkä pidä tunteesta, mutta kyllä se tästä.