Tässä kirjahyllyä kuvattuna uudella kännyllä ja olkoon tämä se eilinen ”Art”-kuva. Onhan kirjallisuuskin taidemuoto, eikö?
Tosin tässä kirjahyllyn pätkässä oikeastaan vain keittokirjoja ja matkakirjoja, ja muutama runokirja. Viereisellä seinällä on vielä historiaa, sen mitä jätin alkuviikon ”puhdistuksessa” ja vastakkainen seinä on sitten kaunokirjallisuutta. Jota on myös yksi isohko vitriinikaapillinen telkkarihuoneessa.
Meillä kirjahyllyt siis todellakin ovat kirja- eivät koriste-esine tai tilpehööritelineitä. Kun menen uuteen kyläpaikkaan, jonkun kotiin, on minulla (paha?) tapa ensin vaivihkaa, sitten ihan suoraan, tutkiskella, mitä ihmisillä on hyllyssään, kertooko se jotain uutta?
Tiedän kyllä ihmisiä jotka eivät halua kirjoilla peittää seiniään, eivät niitä keräämään pölyä, ihmisiä jotka eivät lue kirjoja, jotka eivät niitä tarvitse. Minä tarvitsen, minusta ne ovat kauniita, ne antavat turvaa, ja tuovat muistoja.
Harvoja kirjoja olen lukenut kahteen, tai kolmeen kertaan, mutta ehkä tulevina vuosina tulen etsimään hyllyistämme uusintakierrokselle pääseviä kaunokirjallisia lukukokemuksia. Anni Swaneista voisi aloittaa. 😉
Meillä kyllä kaikki ovat lukeneet. Olen ihan tolkuttoman ylpeä, että tyär oli ala-asteella (kutosella?) koulunsa ensimmäinen joka suoritti kirjallisuusdiplomin (luki ja tentti parikymmentä kirjaa) ja veljensä pari vuotta myöhemmin ensimmäinen poika joka teki saman. Ja molemmat lukevat edelleen. Oikeita kirjoja.
Itsekään en osaa lukea iPadiltä, ei tunnu oikealle.
Mutta onko niin että netti on korvaamassa kirjat? Onko iltalukemisena yhä useammin tällaiset Tuulestatemmatun kaltaiset lyhyet höpinät? Ovatko kirjat ja netti vastakkaisia? Minulle eivät. Onko muille?
Tämän päiväinen ”The Weather” – photoaday -kuva on otettu ikkunasta – sattuneesta syystä. Kuvaa olen rajannut ja muokannut Sonyn omalla kuvankäsittelyohjelmalla ja laittanut siihen vielä Mystic-filtterin. Liekö tuo nyt niin mystic, mutta sellainenkin mahdollisuus on.
Lukemisen osalta: Aamen! Toivon kirjojen (joissa on kannet ja sivut ja ne tuntuvat) lukemisen säilyttävän paikkansa!
Ja valokuvat ovat iiiihania katsella, mutta en niistä ymmärrä muuta kuin sen mitä niissä näkyy…Sinun kuvissasi näkyy yleensä kaunista!
Kyllä täälläkin luetaan kirjoja, ihan oikeita ja kahisevia 🙂 Joka ilta, muuten ei uni tule. Äitini on ollut aina kova lukija, ja minusta tuli samanlainen (perheen kaikista lapsista ei). Meillä ei vaan koskaan ole ollut kirjojen ostamisen kulttuuria, enkä ole siihen itsekään oppinut. Hyvin harvoin ostan kirjoja omaksi. Joskus, jos en jaksa jonottaa jotain oikein spesiaalia kirjaa, saatan hemmotella itseäni ostamalla sen omaksi. Lahjoiksi tykkään kyllä kirjoja ostaa, varsinkin lapsille. Lapsuudenkodista oli matkaa kirjastoon n. 300 metriä, ja osittain varmaan siksi minustakin tuli kirjaston suurkuluttaja. Edelleen käyn kirjastossa viikoittain, joko yksin tai tyttären kanssa. R rakastaa jo äitinsä lailla sitä tunnetta, kun saa valita ihan mitä vaan ja niin paljon kuin haluaa 🙂 Ne kirjat, jotka omistan, säilytän kaapissa oven takana, joten emme edes omista kirjahyllyä. Meistä et siis hyllyjä tiirailemalla saisi mitään irti 😉
Täällä sitävastoin yksi, joka ei juurikaan kirjoihin koske. En tiedä mistä se johtuu, mutta minulla ei todellakaan ole lukemisen kulttuuria, tuntuu ajanhaaskuulta. Ei sillä, että tekisin jotain muuta hyödyllisempää. En pitänyt siitä koulussakaan. Lapsille luin satuja, kun olivat pieniä. Olen minä tietysti kirjoja lukenut, mutta aika usein ne jäävät myös vaiheeseen. Sitäpaitsi nykyään, kun menen makuulle ja otan kirjan käteen, homma loppuu muutamassa minuutissa nukkumatin tuloon. Ei ole minun juttuni. Elokuvia mielummin, ne on parissa tunnissa ohi.
Olen kaiketi enemmän visuaalinen yksilö. Rouva meillä lukee minunkin edestäni.
Anneli olemme siis Jörkan kanssa samaa mieltä ”lukeminen kannattaa aina”. Oikeiden kirjojen.
Katri, iltalukeminen nimenomaan. Puolisen tuntia ennen nukkumaanmenoa sängyssä. Ja sitten lomilla, tuntitolkulla. Kirjaston käyttö on paljon fiksumpaa ja ekologisempaa ja säästäväisempää kuin kirjojen ostaminen, mutta … Varmasti lapsuudessa opittu tässä lukemisasiassakin jatkuu…
Jarin, ajanhaaskuulta?? O-ou. No ei todellakaan. Vaikka eihän se kaikille tietenkään tarvikaan maistua. Ja varmasti olet visuaalinen; kun katsoo kuviasi joita haastekuviin olet lähettänyt. Niin kuin nyt vaikka se varjo-kuvakin!
Ostin viime viikolla kolme kirjaa. E-kirjaa. Taidan olla siis tämän viestiketjun vastarannan kiiski! Eilen vein kirjaston kierrätyshyllyyn seitsemän kirjaa omasta hyllystäni. Aikoinaan minunkin kirjahyllymetrini laskettiin useissa kymmenissä, nyt haluan karsia.
Poikkeuksen tekevät lastenkirjat. Niitä ostan, lainaan kirjastosta ja luen pojanpojalle.
Sanomalehdet – Kaleva ja Hesari – ovat ”tulleet” meille vain digilehtinä yli kolme vuotta. En kaipaa paperiversioita enkä sitä pölymäärää, joka lehtien mukana tuli huusholliin.
iPad on aina mukana mökki- ym. matkoilla, sen mukana lehdet ja kaikki kirjat!
No niin, onhan täällä joku nykyaikainenkin lukijaihminen mukana! Aika esimerkillistä taitaa olla toimintasi, Maisa. Pitäisiköhän minun yrittää uudistua?