Korttipeliä

Suuri Asioiden Toimituspäivä.

On ollut vireillä jo syyspuolella yksi jos toinenkin korttiasia, nyt sitten toimeen.

Toukokuun lopussa minulla päättyy yliopistolla emerita-sopimus, mikä merkitsee, että ”statukseni” yliopiston kirjaston lainausrekisterissä muuttuu siten, etten en enää saa tutkijalainoja.

Korttipeliä-3

Ja sen siliän tien häipyy myös mahdollisuus lainata kaunokirjallisuutta. Mikä  tulee olemaan iso puute, joten varauduinpa siihen jo tänään, ja kävin ”uusimassa” kirjastokorttini kaupunginkirjastoon. Luulin uusimisen riittävän, mutta olen ollut niin kauan pois, ettei minua löytynyt edes vanhoista tietokannoista. Siis uusi kirjastokortti.

Korttipeliä

Toinen korttiasia joka tuli tänään – vihdoin – hoidetuksi, oli Waltti-kortin hommaaminen. Oulun paikallisliikenteen bussikortti on tarpeen, sillä aika usein nykyisin kävelen kaupunkiin (kampaajalle, kuvaamaan, tapaamisiin, hammaslääkäriin), mutta en enää viitsi kävellä kuuden, seitsemän kilsan matkaa takaisin. Joten tulen bussilla kotiinpäin. Eikä niitä kolikoita likikään aina ole automaattisesti lompakossa. Nyt siellä on kortti.

Korttipeliä-2

Autolla tehtäviä kaupunkireissuja varten sain aika vastikään hommatuksi autoon pienen kortin tai paremminkin tarran: vihdoin Parkman-systeemi otettiin Pehtoorin kanssa käyttöön. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, – nythän kyllä Kivisydän on erinomainen parkkiongelmien poistaja keskustassa.

Sieppaa

Yksi korttiasia on vielä hoitamatta: pitäisi hommata henkilökortti. Ajokortti kun ei ole ulkomailla virallinen henkkari, ja olisi usein paljon kätevämpää kun olisi pieni kortti mukana, jolloin passin voisi säilyttää turvaboksissa hotellissa, jos edes tarvisi ottaa mukaan. Ja olisipa tuossa Tornio – Haaparanta -rajalla virallinen kortti, jos nyt sattuisi tarvitsemaan. Eikä henkilökorttia tarvi uusia niin tuhkatiheään kuin nykyisin passia. Olisi vähän niin kuin hätävarana… Kyllä se tässä varmasti tulee piakkoin hommatuksi.

Samaan jonotus- ja touhupäivään meni sitten apteekkiasiat, äidin luona käynti ja hänen juoksevien asioidensa hoito, kellon pattereiden vaihto, printteripapereiden ja muiden ”toimistotarvikkeiden” täydennys, kävinpä ostamassa lankoja, josko Aapelille tekisin kevääksi puuvillaisen neuleen.

Niin ja hautausmaalla tietysti kävin. Siellä oli jännän näköistä kun kovien pakkasten jälkeen äkillinen lauhtuminen oli huurruttanut mustat ja harmaat hautakivet ja hautamuistomerkit utuisen valkoharmaiksi. Odotetusti otin siellä myös viikkohaasteeseen kuvan: ”Loppu”- kuva on haastesivulla.  Poikkeuksellisesti laitoin kaksikin kuvaa …

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.