Aamusta iltaan sinisiä hetkiä

Liki heti aamukahvipöydästä minun oli päästävä ulos. Sininen hetki on (taas) koettava ulkona. Huolimatta, että oli pakkasta, ihan reilusti, peräti toistakymmentä astetta, – mutta ei se täällä tyvenellä tunnu.

Kameran ja kolan kanssa aloittelin aamun, sitten ajelimme Saariselän keskustaan: minulla kun oli ”kana kynittävänä” kirkon kuvaamisen kanssa. Pehtoori lähti kävelylle, minä päätin – teitä hyvät blogilukijat – ilahduttaa (?) kuvailemalla sarjan Saariselkä Cityä. Tämä EI ole kattava kuvasarja, mutta joitakin Saariselän verraten pienen keskustan kiinnekohtia aamuntunneilta siinä on.

[Postauksen kuvat hävisivät blogiromahduksessa toukokuussa 2017]

Tässä yllä on Lumi-ravintola. Entinen Riekonkieppi. Nyt ravintolassa on kaksi juttua, joista minä pidän kovasti: samppanjabaari ja se että a la carte -listalla on kuningasrapua.

Japanilaiset lukevat karttaa! Ja kävelevät keskellä katua ja ovat siitä ihan onnessaan.

Angry birdsin ystäville on teemapuisto sisällä.

Lippujonon takana on Muossi-grilli, joka on ollut paikallaan vuosikymmeniä, ja se on auki aamuneljään. Hassua, että me emme olla koskaan sitä tulleet kokeilleeksi. 🙂

Tämä Panimokin on ollut paikallaan iät, ajat. Ja minä sain siellä  käydyksi ensimmäisen kerran viime uudenvuoden aattona, kun vastikään Meksikosta palannut tyär meidät sinne vie. Ja nyt juuri kovin hyvä tunne siitä, että pikkuinen ei ole enää Monterreyssä, vaan Helsingissä.

 

Charter-lennolla Ivaloon tulleita turisteja on tänä joulusesonkina 70 lentokoneellista. Joten kelkkahaalarikansaa on katukuvassa aika runsaasti. Siimiinpistävää on, että sekä venäläiset (joita nyt on aika vähän) ja britit kulkevat avopäin. Huolimatta, että tänään siis oli pakkasta ihan kunnolla. Ja  japanilaisilla (/aasialaisilla) on hengityssuojat.

Teerenpesästä on tasan kaksi kokemusta. Mutta sen kanssa samassa kiinteistössä olevasta Design centeristä sitäkin enemmän.

Ja sitten meidän lähikauppa, sekametelisoppa Kuukkeli. Se on legenda. Ja nyt taas ainoa kauppa aluella, Siulassa ollut Tarmo Lähikauppa on lopettanut, mikä näkyy Kuukkelin hintatasossa: monopolin jälki on tosiasia. Mutta onneksi on Kuukkeli. 🙂

Aamupäivän lumityö- ja Saariselkä-rundin jälkeen lähdin pienelle kuvaus/hiihtolenkille.

Pastillin sävyt olivat hyvä syy pysähdellä tiuhaan.

 

Iltapäivä perjantaihommissa: pyykkiä, siivoilua, matot hankeen, pakastimen sulatus, saunan lämmmitys, ja safkan tekoa.

Nyt voisin vaikka vähän leuhkia: voissa paistettu poronpaistikäristys, puikulamuusi ja itse poimitista puolukoista tehty tarpeeksi sokerinen puolukkasurvous. On vaikea kuvitella parempaa ruokaa tämmöisen päivän ehtoolle.

4 kommenttia artikkeliin ”Aamusta iltaan sinisiä hetkiä”

  1. Mulla ei ole mökkiä minkäänlaista, eikä varmaan tulekkaan. Yhtenä kesänä oli vuokramökki ja oli ihan kiva kokemus. Asiaan: Kun lukee postauksiasi niin melkein työleiriltä tuntuu tuo mökkeilynne. Eihän siinä mitään, jos ei käy vaivaksi, mutta minusta tuntuu tekemistä ja ohjelmaa olevan yllin kyllin ja vähän enemmänkin. Hyvä on jos jaksaa ja viitsii.

    Vastaa
  2. Voi Antti, tällä viikolla ihan poikkeuksellisen vähän työleiriä. 😉 Huonosti olen tänne postaillut, jos tuntuu, että olisi paljon tehty. Usein paljon enemmmän, – ja: niinhän se on, että tekemisestä tykätään, pieni puuhastelu, jota täällä (kuten tietysti kotonakin) väistämättä on, on iloksi.

    Vastaa
  3. Tänään ei aivan niin paljon käynyt kateeksi tuo teidän oleminen siellä (kaamos)talven lumoissa, kun meille tänne köyhän miehen lappiin oli viime yönä sadellut kaunis kerros valkoista lunta, joka vielä on pysytellyt niin maassa kuin puiden oksillakin koko päivän.
    Kolmisen tuntia kuljeskelin töiden jälkeen kameraa kannatellen keskustan ja torinrannan hoodeilla.

    Vastaa
  4. Hienoa, Jarin. Siis että on lunta, mekin voimme siis palata maalikyliin.

    Ja hienoa, että olet ulkoillut kameran kanssa. Se on mukavaa.

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.