Vaatteita ja valokuvia

Aamusella herätessä vaihtoehtoja monia.

En valinnut mukavinta, helpointa vaihtoehtoa. Lähtiessä vannotin itseäni: ei sitten yhtään mustia, eikä yhtään Masaita.  Löysin kuin löysinkin työvaatteita: pari paitapuseroa, housutkin – ne tosin mustat. Mutta ei yhtään Masaita.

Ihan siitä riemusta, että nelikymppiset kamppeet mahtuivat päälle, sallin itselleni Roberts Coffeen ”lounaan”. Olen monta kertaa moisesta haaveillut: siitä, että menen yksikseni Stockan ja Viman välissä olevaan kolmannen kerroksen kahvilaan ja nautin jotain ihanaa, kalorista, kaunista, hyvää… Ja tänään sen tein. Iced Mocca. Ui- jui, se oli ihanaa… Jääkahvia ”kaikilla herkuilla”.

[Kaikki kuvat suurenevat klikkaamalla. Kannattaa.]

lounas

Sen jälkeen jatkoin kierrostani. Kengätkin vielä löysin. Eikä yhtään huivia kasseissa, mitä Pehtoori erikseen ihmetteli alkuiltapäivästä kotiuduttuani.

Lämmintä oli +17 C, joten lenkille lähteminen enemmän kuin mieluista. Suuntasin Kasvitieteelliseen. Kameran kanssa luonnollisesti. Portilla päätin, että teema olkoon ”keltaiset lehdet”.

keltaiset lehdet

Rhodon ruska.

keltaiset lehdet-2

Satumetsään menossa.

keltaiset lehdet-3

Sienikö, vai sammal, vai mikä kumma tuo keltaisen lehden ympärillä?

keltaiset lehdet-5

Vesikasveista yökuva päivällä.

keltaiset lehdet-6

Rikki. Silti kaunis.

keltaiset lehdet-7

Melkein kuin oltaisiin Etelä-Suomessa.

keltaiset lehdet-8

Liikennevalot? Vihreä, punainen, keltainen.

keltaiset lehdet-9

Oikeastaan näyttää kesäiseltä.

Puutarhalla oli toinenkin kuvaaja, – hän näytti liki ammattilaiselta. Ja jutteli kanssani kuvaamisesta, vertailtiin putkia, puhuttiin valosta, syksyn väreistä, siitä, kuinka teemat tekevät kuvaamisesta haasteellista,  …

Kuinka iloinen olinkaan kun hän suhtautui minun kuvaamistouhuini ihan tasavertaisesti, oli kiinnostunut, kannusti, vaikka selvästi oli paljon parempi …

Syksyn valo on hyväksi.

4 kommenttia artikkeliin ”Vaatteita ja valokuvia”

  1. ”Sienikö, vai sammal, vai mikä kumma…”

    Nahkajäkälä, yksi maamme n. 30 lajista. Jäkälän väri vaihtelee ”nahan” kosteuden mukaan.

    Vastaa
  2. Se öisen päivän vesikasvi taitaa olla ratamosarpio ellen pahasti erehdy. Olen aivan ihastunut siihen – ja pystykeiholehteen ja sarjarimpeen, jopa rantapalpakkoon. Voiko yltäkylläisempää olla syyskesällä kuin meloa näiden alla ja vieressä siellä missä ne kasvavat tosi korkeiksi hedelmällisestä mudasta.
    Tosi kaunis kuva, erilainen minulle kun alhaalta ylös aurinkoisena kesäpäivänä on se oma rakas näkökulmani tähän kasviin.

    Vastaa
  3. Mirja, enhän minä noiden nimiä tiedä. ENkä hoksannut katsoa kyltistäkään. Kuulostaa kyllä mukavalle tuollainen melominen ”yltäkylläisessä”. 😉

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.