Some ja minä

Facebook täyttää tänään 10 vuotta. Piti oikein käydä omaa profiiliaan katsomassa, että kuinkas kauan olen siellä ollutkaan: hieman hämmästyin, että jo vuodesta 2007. Kavereitahan minulla ei siellä kovin paljoa ole (116 ?). Reilu kymmenes osa on sukulaisia, saman verran (entisiä) opiskelijoitani, samoin ruokaystäviä, työkavereita, omia koulukavereita tai nuoruudentuttuja, lasten kavereita ja sitten loput ”tavallisia” ystäviä, jotka aika monet taidatte täällä Temmatussakin vierailla.

Facebookissa olen kirjannut käyneeni yhdeksässä paikassa: suunnilleen niin että mökillä, Meksikossa ja Italiassa. Eipä paljon ole tullut reissattua. 😉 Kaikkina fb-vuosinani olen ladannut kuvia sinne vain sen verran kuin kuin täällä blogissa laitan parissa viikossa. Facebookin mukaan en ole töissä missään ja paljon mistään en ole tykännyt. Aika hassu tyyppi olen FB:ssä. 🙂

fb

Nyt kun tyär on taas maailmalla, on Facebook yksi väline yhteyden pitoon. Aika harvoin FB:tä käytänkään viesteilyyn, – sentään systerin, Amerikan serkun ja veljen vaimon kanssa joskus. Olen jämähtänyt sähköposti-ihminen. Pehtoori ei ole facebookissa; meillä kun viestintä toimii edelleen ihan face to face. Poika luopui FB:stä pari vuotta sitten, mutta miniä on edelleen.

Hesarissa oli tänään juttu, että Face mummoutuu. Niinhän se voi olla. Minäkin siellä vielä roikun, … ei, minä en mummoudu. Ainakaan tietääkseni, ainakaan ihan lähiaikoina. Mutta Facebookissa pysyn ainakin niin kauan kuin lapsi on Meksikossa.

Twitter_logo_blueTwitteriin en ole edes kirjautunut, enkä taida ihan heti sinne sotkeentuakaan. Google + -tilikin taitaa olla, mutta enpä ole käyttänyt. g+

Kuvapalvelu-some-tai-mitä-lienee-ovatkaan: Pinterest ja Instagram, samoin Flicker, ovat kaikki kolme sellaisia joihin olen luonut tilini, mutta vain Flickeriä edes vähän käyttänyt.

flicker insta Pinterest

Minun some-maailmani on tässä: se on Tuulestatemmattu ja kymmenkunta blogia, joita seurailen. Bloggailu on sekin tietysti vähän jo vanhanaikaista. Mutta minäkin olen. Ja minulle tämä ei olekaan vain sosiaalinen media, vaan keino jäsentää omaa elämääni, elämäntapa, pakottava tarve kirjoittaa, keino vaatia itseltä edes jonkinlaista laaduntarkkailua kuvaamisen suhteen.

Tänään yliopistolla otettiin käyttöön intranet-järjestelmä nimeltään Notio. Sitä on suunniteltu ainakin kymmenen vuotta. Minäkin olen joskus vuosia sitten ollut pari vuotta työryhmässä, jonka tehtävänä oli yliopiston sisäisen tietojärjestelmän käyttöönotto. Tänään se avattiin. Sitä tietty seurailen. Pakosta. Todennäköisesti minusta tulee myös yksikkömme vastuuhenkilö sen päivittämisessä, onhan jo nettisivut ja kaikenpuolinen tiedottaminen osa työnkuvaani. Siis taas yksi ”some”-juttu lisää?

Notiobanneri

Ja sitten tietysti WhatApp, jolla viesteilen nuorison kanssa. Ja viikonloppuna kokeiltiin tyttären kanssa tuota Viber-systeemiä. Ilmaiset puhelut netin kautta. Hyvin pelitti Monterreyhin asti.

 whatapp viber

Ja kyllähän se Skype on ihan selkeästi parasta,
mitä tietoliikenteessä ja näissä nettijutuissa (blogin lisäksi)
minun elämässäni tällä hetkellä on!

Skype_logo-580-75

10 kommenttia artikkeliin ”Some ja minä”

  1. Mitäs me vanhanaikaiset. Minäkin olen liittynyt Facebookiin vasta vähän ennen joulua ja huomannut ensi-innostuksen laimennuttua, että kritiikin taso julkaista jotakin on jo tässä vaiheessa noussut huomattavasti. Ahkerasti kuitenkin käyn katsomassa mitä muut sinne ovat ladanneet. Joillekin se on todellinen henkireikä. Intranetistä ja sen hyödyistä minulla on kovastikin mielipiteitä. Työelämässä olin sen ylläpidossa päävastuussa. Jos on tarkoitus, että se on koko organisaation aktiivinen työkalu niin mitä aikaisemmin lopetetaan niin sitä parempi. Se kun on vain niin, että toisen lataamaa, vaikka kuinka hyvää, tietoa ei osata hakea, ei viitsitä hakea tai on muuten tämä kuulu NIH (not intented here) ilmiö. Hyvää illan jatkoa toivottaa ikuinen skeptikko.

  2. Hei Ikuinen skeptikko… 😉 Ei meilläkään mitenkään varauksettomasti riemastuttu tämän uuden intran tulosta. Mutta katsotaan; ei mitään ”neliraajajarrutusta” kuitenkaan tämän kanssa ole ilmassa.

  3. Onko tuo Notio nyt se, joka kokoaa oodit ja noppa-portaalin ja kaikki maailman systeemit alleen? Jos, niin huh, sekö todella on saatu tehtyä? Mielenkiintoista 🙂

  4. Notio on enemmänkin henkilökunnan sisäisen viestinnän ja arkistoinnin järjestelmä: suuri jakelu, kokous- ja työryhmäptk:t ja työtilat, sapit, travelit, sole crisit, koulutukset, etc. Noppa on oikeastaan täysin kuollut, ainakaan HuTK:ssa sitä ei juuri käytetä, Unitimestakin on siirrytty toiseen (toivottavasti toimivampaan!!!!) systeemiin jne.

  5. Ai Unitimeko ei ole enää käytössä? Tämähän on yliopistolta hyvä päätös pitkästä aikaan. Toivotaan tosiaan, että on entistä parempi.

  6. EIhän Unitime vielä ole pois käytöstä, ensi vuoden lukujärjestystä vasta laaditaan uuden SLH-ohjelman pohjalta. Mikäkö on SLH? Virallisesti se on Suuri Lukujärjestyksen Hallinto-ohjelma, mutta onha nse jo vääntynyt muotoon mm. Sotkee Luennot Holtittomasti…

  7. Antti Herliniltä kysyttiin: ”Oletko Facebookissa?”

    A.H.: ”En, mutta E-mailissa olen.”

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.