Sadetta? – Ei.
Sääskiä? – Ei.
Hellettä? – No ei sitäkään.
Siis mitä mainioin retkipäivä. Ivalon ja Inarin kautta Juutuanjoen koskien rannoille pienelle patikalle. Hyvä on, pitihän meidän huiputtaa Otsamotunturi, mutta erinäisten tulkintavaikeuksien vuoksi jäimmekin jokivarteen. Ei sekään huono patikka ollut.
Ivalossa kävimme artesaanien ”Local Handicrafts” -putiikissa. Sain viime vuonna sieltä ostetun tuliaisen (lohennahasta tehty pikku kukkaro on ollut oivallinen kameran vara-akun ja varamuistikortin kotelo).
Lisäksi Saariselän Sanomissa oli juttu tästä Tee kesä käsin -myyntinäyttelystä (KLIKS), joten ajelimmepa katsomaan. Ja olihan siellä kaikkea kaunista, uniikkia käsintehtyä. Huovutustöistä pidin niin paljon, että itsellenikin ostin ensi talven työhuoneen kylmyyteen jotain lämmittävää… 🙂
Lohennahka on kestävää, ja siitä on moneksi. Ja monenväriseksi.
Kannattaa käydä katsomassa …
Inarissa kävimme ensimmäisenä kirkonkylän keskellä olevassa suuren suuressa matkamuistomyymälässä ja sen vieressä olevassa kahvilassa. Tiesin siellä yhden opiskelijani olevan töissä; olikin tänään. Syntyperäinen inarilainen S. neuvoi meille, miten ja mistä Juutuanjoen yli pääsee… olisimmepa kuunnelleet kunnolla.
Seuraavaksi vuorossa tutustuminen Sajokseen.
Inarin keskustaan on viime vuonna valmistunut Saamelaiskulttuurin keskus, jossa on kirjasto, konserttisali, valtuustosali, ravintola ja siellä oli tänä vuonna Saamelaisten koulutuskeskuksesta valmistuneiden artesaanien Midnight Jewel -näyttely 21.6. – 30.9.2013 (midnightjewelinari).
Tästä pidin eniten. Enkä vain siksi että tekijä on tuttu. 🙂
Sajoksen jälkeen oli vuorossa Juutuanjoen kosket: Ritakoski, Haapakoski, Jäniskoski, Alikoski. Tulisteltiin Aleksin luovulla, minä kuvailin (ja tämä kuvien liittäminen on niin tolkuttoman hidasta … argh!)
Paluumatkalla poikkesimme vielä Sovintovaaran päälle. Se on muutaman kilometrin Ivalosta pohjoiseen.
Hieno näköala, ja jo tie vaaran huipulle näkemisen arvoinen.
Se ehkä enemmän kuin hieman kulahtanut museoalue, jolla hyvin sekalainen kokoelma kansanperinnettä, sotahistoriaa ja lappilaista arkielämää vuosikymmeniä sitten.
Siellä tämmöinenkin: Nellimin ja Inarin itäpuolisten erämaatilojen välillä kulkenut postivene.
Ivalon raitilla. Huom. katulamput…
Tosi mahtavia kuvia kaiken kaikkiaan,ilo katsella varsinkin juutuan maisemia 🙂
Kiitos Arska! Mukava jos pidit, onhan noita Lapin kuvia täällä aika lailla, lienetkö huomannut?
https://www.satokangas.fi/blogi/category/lappi/
Nyt tekeillä sellainen ”Sininen Lappi” kuvakirja. Ihan omaksi iloksi ja valokuvauskurssin harjoitukseksi. 😉