Onko perjantai-ilta ansaittu? ON! Oululaiset historiantutkijat ovat tänään olleet Maakunta-arkiston juhlissa. Minullakin oli kutsu. En sitten mennyt. Kertoo mistä?

Silti perjantai-illan leppoisa olo on ansaittu.  Enemmän kuin kahdeksan tuntia olen viettänyt autotallissa. Sali- ja hammaslääkärireissun jälkeen pehtoori tuli kaveriksi; tämmöisessä me olemme hiton hyvä tiimi. Vain pikkuisen homma jäi kesken, mutta Suuri Järjestely, Tyhjennys ja Luutuaminen on tehty.

Muutama säilytyslaatikko hankitaan huomenna ja Huuto.nettiin pistetään kaikenmoista myyntiin, niin johan on vapautunut olo!

(Tarvisiko joku snoukkamonoja (kolmea kokoa  ja mallia, Salomonin lautaa, verhoja. Matot me jo saantiinkin menemään uuteen kotiin. Tarjolla olisi myös pientä allergiahoitoon tarkoitettua solarium-lamppua, kirkasvalolamppua, luistimia (miesten koko 42), minun väitöskirjojani :), diaprojektoria… – jos niin, tervetuloa hakemaan täältä.)

Ja mitä kaikkea niistä pahvilaatikoista löytyikään! Tulette vielä näkemään jotain lystiä. Ja linja-autojen kuvia! Niitä meillä riittää. Satamäärin.

* * * *

Sitten tulokset viime viikolla laatimastani  kyselystä… Sen tulokset  tässä:

Prosenttia vastanneista ilmoitti että
83% Olen leiponut/laittanut ruokaa edes yhden täällä olleen ohjeen perusteella
75% Olen mieluusti kuvia katsellut
67% Olen oppinut historiasta jotain uutta MIELENKIINTOISTA täällä olleen jutun perusteella
47% Olen ostanut/hankkinut jotain täällä olevan suosituksen perusteella
47% Olen kertonut/linkittänyt kaverille jonkun täällä olleen jutun
42% Olen hankkinut viinin täällä olleen vinkin perusteella
39% Olen löytänyt uusiin blogeihin tai sivustoihin tämän kautta
25% Olen käyttänyt täällä ollutta kuvaa taustakuvana tai jossain muussa omassa jutussani
14% Matkakertomukset ovat saaneet valitsemaan jonkin kohteen/hotellin tms.
14% Other:
11% Kunhan nyt vain seurailen näitä …
11% Jotain muuta …
8% Olen huiputtanut jonkun tunturin tai käynyt elokuvissa tms. täällä olleen jutun perusteella

Viisi kyselyyn vastannaista (+ Maija, joka jätti kommenttilootaan viestinsä :)) lisäsi kohtaan ”Jotain muuta” seuraavat kommentit:

 

  1.   kaikkea
  2.   Olen nauttinut matkoista, arjesta ja juhlasta. Ihanaa aikuisen naisen tekstiä!!!
  3.   Ihan tavalliset ruokajutut, matkat, ihanat kuvat piristävät päivääni!
  4.  Blogisi kuvat, etenkin matkakertomuksissa, ovat ”veret seisauttavia”.
  5.  Kiinnostava blogi.

 

Jos ja kun kyselyn laatimiseni tavoitteena oli  saada perusteita bloggaamiselle, niin näiden 37 vastauksen perusteella annan itseni uskoa, että ainakin joillekin on tästä touhustani ollut iloa. Ette ehkä tiedä, että eniten itselleni. Minä, koko ikäni päiväkirjoja pitänyt, olen tykännyt tästäkin tavasta jäsentää arkeani ja ajatuksiani…

Kaikkiaan 37 vastanneesta 31 kertoi seuranneensa Tuulestatemmattuja juttujani kauemmin kuin vuoden (ei voi kuin nostaa hattua moisesta pitkämielisyydestä 🙂 ja kiittää kiinnostuksesta) ja viisi löytäneensä/eksyneensä tänne vasta viimeisen vuoden kuluessa ja yksi satunnainen seikkailijakin oli ruksit kyselyyn käynyt klikkailemassa. Kaikille kiitokset osallistumisesta.

Hieman minua hämmensi, että neljä viidestä on kokannut, kolme neljästä kuvista tykännyt ja melkein puolet vastanneista on jopa hankkinut jotain suositusteni perusteella. Todella mielenkiintoista.  Itse asiassa kokonaisuutena se, että aika moni vakkarilukijoista on  jollekin ryhtynyt näiden juttujeni perusteella, hämmästyttää minua. Ja ilahduttaa.

Se, ja se, että kaksi kolmesta on oppinut jotain uutta MIELENKIINTOISTA historiasta kyllä jotenkin merkillisesti kannustavat jatkamaan.

Historiasta tulikin mieleeni, että aamusella vastauksena Koivun kommenttiin, jonka hän kirjoitti eiliseen kolumniini, lupasin  kertoa omasta kokinhatustani. Siispä:

Sain lapsilta joululahjaksi kokin hatun sellaisen K-kaupan Väiski -tyylisen. Mikä minulle sopiikin paremmin kuin kovin korkea pönäkkä mestarikokin lieriö. Joskin kovin harvoin tulee käytetyksi…  (Samana jouluna sain pehtoorilta kokin takin (huom mustat napit :), käy katsomassa linkin takaa.)

Ja sitten: sain viime jouluna paistinkääntäjä-kummiltani, oululaiselta ravintoloitsijalta, joka on käynyt mökillämme ja joka tietää sen nimeksi Myötätuuli ja joka tietää, mistä nimi juontaa juurensa, joululahjaksi ”kokin hatun” joka ei ole toque, mutta joka on vallan mainio… Siinä on neljällä sivulla eri teksti, jonka voi valita oman fiiliksen mukaan: Hyvällä tuulella, Myrskyvaroitus, Tyven, Pahalla tuulella.

Jos nyt käyttäisin lakkia, pistäisin näkyville tekstin tyven – tai ehkä sittenkin hyvällä tuulella.

Jokainen kommentti on ilo!

You might also enjoy:

Discover more from Tuulestatemmattua

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading