Kenkku ilima – ja Kiinan kuvat

Pehtoori tuli aamupäivällä lenkiltä ja sanoi, että ”siellon vähä kenkku ilima, pistä kunnolla päälle jos lähet ulos.”

Ei oikeastaan ollut tarkoitus mennäkään, mutta ”kenkku ilima” pisti miettimään, että NYT JUURI voisi olla oivallinen tilanne ottaa kuva lehdessä olleeseen ”kuvaa ankeinta mahdollista” -kilpailuun. Tai muuten vain koettaa kuvata ankeaa marraskuuta. Siispä Canon reppuun ja rantaan. Juuri kun olin ottanut ensimmäisen ankeuden

ja  olin ottamassa tätä alla olevaa kuvaa (jossa minusta ei oikeastaan ole mitään ankeaa, ehkä vähän alakuloinen vain)

niin kohdalleni tulee puistotietä pitkin auto, likaisin ja rähjäisin pickuppi, joka kaupungin katurakennusvirastolla tai jollakin sen kaltaisella puljulla on, ja kuski (vielä rähjäisempi kuin auto, tupakansavuinen, parransänkinen, tympääntyneen ja tympeän näköinen tyyppi) veivaa ikkunan auki – oikein sillä töin pysähtyy ja vaivautuu – että saa sanotuksi minulle: ”No paljoko kannattaa täälä mittää kuvia otella? Vaikkois miten hieno kamera ni ei kannata kuvata.” Sulki ikkunan ja lähti ajeleen. Hö! Oispa pysyny vähän aikaa autonräiskänsä ja naamavärkkinsä kans paikoillaan, niin oisin varmasti saanut ankeimman kuvan ikinä!

Miksihän moinen kenkku tyyppi sai minut unohtamaan ankean haasteen. Ei nyt mitään äärimmäisen, suuremmoisen auvoista, aurinkoista ja autereista maisema episodin jälkeenkään ollut, mutta löysinpäs vaikka mitä mukavaa linssin taakse. Ja kun käännyin takaisin kotiin päin, tympeä tuuli kääntyi myötäiseksi, ja ilmakin oli mitä parhain.

Tuosta allaolevasta pidän, siinä on jotain melankolista, mutta kuitenkin luontoa…
(klikkaamalla kuvat suurenevat)

  


Mikä tuo tuossa kannossa on?

_______________________________________________________________________________________________

Ja sitten

KIINAN MATKAN SADAT KUVAT OVAT NYT NETISSÄ!!

http://www.satokangas.fi/Matka/Kiina%202011/ 


4 kommenttia artikkeliin ”Kenkku ilima – ja Kiinan kuvat”

  1. Tuo tuossa kannossa?

    Käävän näköinen sieni, orvakoiden, nahakkaiden ja vuotikkojen jengiä.

    Ei ehkä kesikkä, pehmikkä, punakka, kuorikka, torvakka, rypykkä, vanukka, rosokka, silokka eikä härmäkkä, vaan RYPPYNAHAKKA, Stereum rugosum (tai sitten ei).

    Jatkanet käävistä (jo) nahakkaisiin edennyttä ympäristösi dokumentointia edelleenkin meidän blogisi uskomattoman moninaisen kuvamaailman ystävien iloksi?

    Vastaa
  2. Kuvamaailmani ystävä Koivu! Olethan sinä kuule ihana (kommentti)ystävä(kin)! Kiitos taas kerran tiedoista, kiitos kommentista. Sinä se et olekaan mikään tympeä ja tympääntynyt tyyppi!

    Orvakoiden, nahakkaiden ja vuotikkojen jengiä? VAU, en ole koskaan kuullutkaan.. Ryppynahka siis. Minun on mentävä katsomaan sitä uudelleen.

    kesikkä, pehmikkä, punakka, kuorikka, torvakka, rypykkä, vanukka, rosokka, silokka eikä härmäkkä!” Hih! Kuulostaa lasten lorulta!

    Vastaa
  3. Hienoja kuvia Kiinasta. Aivan uskomattomia ne terracotta-sotilaatkin. Toisella puolen maapalloa on elämä aikas erilaista kuin täällä koti-Suomessa ja varsinkin Iin hiljaisessa kotikylässä.

    Vastaa
  4. Raila, jos olis pakko valita kummassa asua Kiinassa vai Iissä, niin about sata kertaa mielummin Iissä. Hyvä oli Kiinassa käydä. Terrakottasotilaatkin näkemässä, mutta mutta..

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.