Tänään Oulussa melkein yhtä lämmintä kuin Lapissa, kuin Jäämeren rannalla. Aamupäivän taisi sataa, vai satoiko? Entäs iltapäivällä? Ei mitään tietoa.

Illansuussa putsailin kesäkukat kompostiin. Alkoi pihan feng sui olla enemmän ahdistava ja masentava kuin seesteisiä mielenrauhan tuntemuksia tuottava. Rupsahtaneet auringonkukat, harvaksi käyneet ja mustiksi menneet pelakuut ja japaninkellojen raadot ikkulautojen alla ja portinpielissä oli aika kantaa pois pilaamasta pihan tunnelmaa. Jos viikonloppuna hakisi jo callunat tai kanervat.

Ja äsken olin pilateksessa. Semmoisen olen aloittanut kokeeksi.  Olin eka kertaa ryhmätunnilla. Ennen kuin sellaiselle pääsee, täytyy käydä yksityisopetuksessa 2 -4 tuntia. En ollut yksityisopetuksessa, olin duo-opetuksessa. Pehtoorin kanssa kaksistaan se alkujakso tehtiin. Hankin sellaisen aloittelijan paketin pehtoorille  synttärilahjaksi; mies kun on kauan puhunut että tarvisi 3 – 5 kertaa viikossa harrastamalleen salitreenille jotain vastapainoa, venytystä yms.

Systeri kun kerran meille omia positiivisia pilates-kokemuksiaan kertoi, päätimme jotta kokeilemme. Minäkin silläkin uhalla, että se on ryhmäliikuntaa ja sidottu tiettyyn päivään ja tiettyyn kellonaikaan, mikä minulle ei ole hyvä juttu noissa liikkumisasioissa. Ja sitten vielä pelkäsin, että siellä on hoikkia, urheilullisia, notkeita, nuoria naisia  joiden kanssa tunnen itseni tavallistakin isommaksi ja kömpelömmäksi. Ryhmätunnillakin on vain viisi-kuusi henkeä, ja ainakin tänään olivat suunnilleen meitsin kaliberia, joten no problem siltä osin. Miesten ryhmässä oli ollut vähän sekalaisempaa seurakuntaa.

Neutraali asento, imprint, hengitykset, sataset, perusasiat jo tiedän. En vielä osaa. Enkä tiedä opinkokaan koskaan. Sisäistä ryhtiä kaipaan. Venytykset erityisesti hartiaseudulla, ikikipeässä olkapäässäni ja patikoinnista pinkeissä pohkeissa tuntuivat erinomaisen elvyttäviltä. Ehkä siitä tulee mun juttu. Ainakin nyt tuntuu mukavammalta kuin salitreeni, johon olen lopen kyllästynyt. Mutta jotain on olkapään ja muunkin lihaskunnon takia tehtävä. Pilatestakinhan on montaa sorttia: matolla tehtävää, pilates-joogaa, vai onko se jooga-pilatesta, ja ties mitä. Tämä jossa kävin on ns. reformer Pilatesta (Stott Pilates on kai rekisteröity juttu). Body and mind -treeniä on. Katsotaan nyt mitä tästä tulee.

 

4 Comments

  1. Kävin kerran tuossa Stott-pilateksessa ja ei ollut minun juttuni: vetäjä kertoi lajin kehityshistorian ja kun puitteet olivat samanlaiset kuin ne, jonne laji oli kehitetty, kuvittelin olevani kaiken aikaa ko paikassa, joten rentoutuminen jäi vähäiseksi, nimim. vangeille kehitetty lkuntoilulaji joten kuvittelin kaiken aikaa olevani vankilassa. Saksalaisen askeettiset välineet Stottissa.

    Tavanomaisempaa olen harrastanut joku vuosi sitten paikallisessa työväenopistossa ja on kylllä ihan ok laji sellaisessa muodossa.

    Toivottavasti näkemykseni ei tartu takaraivoosi…

  2. Taije, ehkä siinä olikin se että kävit vain kerran… Luulen että tuohon pitää päästä sisälle ennen kuin siihen innostuu – jos on innostuakseen. Vetäjä ei tuo mieleen vankila-asioita millään muotoa ja puitteet ovat minulle hyvin läheiset: kasarmintiellä Åströmin talossa, ja minulla on ollut työhuone melkein ko. pilates-paikan alapuolella ja vähän aikaa yläpuolellakin. Lähtökohdat siis erit, mutta katsotaan nyt…

  3. Joo, kävin samassa paikassa tosiaan viime syksynä vain kerran, kun paikkasin ystävättäreni vakkarivuoroa, kun hänellä oli este.

    Vetäjä ei luonnollisestikaan kertonut taustoja sen kummemmin aktiivisesti. Satuin vaan kysymään, kun tulin etuajassa, että miten tämänlainen pilates on kehitetty? Yrittäjänä ja yritysremontteja tehneenä mietin niiden härveleiden hankintaa, kuljetusta ja kokoamista Suomessa. En tiennyt lainkaan millaiseen pilatekseen olin menossa. Luulin meneväni ”tavalliseen lattiaversioon”.

    Mielikuvitukseni sitten laukkasi kaiken aikaa härvelissä ollessani ja liikkeitä tehdessäni. Tuli mieleen kaikki teini-iässä lukemani kirjat.

    Toinen ystävättäreni paikkasi viime tiistaina yhteistä ystävätärtämme ja tykkäsi oikein eikä kokenut minun laillani.

    Näin se ajatus saattaa kulkea tilanteessa, jossa mielen on tarkoitus levätä.

  4. Taije, älä välitä ei minullakaan – vielä ainakaan – ajatus juuri levännyt. Mutta luulen että siihen on mahdollisuus.

Jokainen kommentti on ilo!

You might also enjoy:

Discover more from Tuulestatemmattua

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading