Tänään kohdalle on sattunut

sisälukutaidoton eläköitynyt rehtori [vaikka ennakko-odotukset eivät olleet korkeat, onnistuttiin minut yllättämään. Sanattomaksi veti.],

asiakkaita inhoava virastoihminen [mikä ihmisiä oikein vaivaa?? Eikö olisi itselleenkin mukavampaa olla mukava kuin äkeä?],

avuliaita kollegoita [tarpeellisia ovat],

iloisesti hymyileviä opiskelijoita [jos vuorotteluvapaa alkaa tympiä, pitää muistaa, että Linnanmaan käytävillä kannattaa käydä välillä käveleskelemässä],

erinomaisen hyvin palveleva kirjankaupanmyyjä [lähtikin sitten vähän lapasesta taas kirjojen osto. Ostin jopa Utrion kirjan. Ostin, ostin. Menin ostamaan Petri Tammisen pokkaria. Eikä sitten jäänyt siihen. EI, vaikka minulla lukemattomien kirjojen hyllyssä on varmaan kymmenen tai kaksikin kymmentä kirjaa!!],

työnrasittamia yliopistonlehtoreita  [ja taas:  jos vuorotteluvapaa alkaa tympiä, pitää muistaa, että Linnanmaan käytävillä kannattaa käydä välillä käveleskelemässä],

matkasta iloinen sushilounasseura [systeri on saanut matkavaihteen päälle],

melkein kaveriksi tullut entinen oppilas [eihän se kaveruus ikää katso].

 

Kyllähän se niin on, että minä tarvitsen kohtaamisia.

 

3 Comments

  1. Sisälukutaidoton eläköitynyt rehtori kuulostaa kyllä kohtaamisen arvoiselta henkilöltä.

Jokainen kommentti on ilo!