Kokous, opinto-ohjaus, opetus, kokous, opetus (vai opinto-ohjaus :))

Ja kaikissa läpikäyvänä teemana ”suuret ikäluokat työllistävät”. Kokouksiin minut vie yhä enemmän  suurten ikäluokkien eläköityminen: meidän tiedekunnassamme on 20 professuuria, joista 13 on tämän ja parin seuraavan vuoden aikana avoinna eläköitymisten vuoksi. Olen – valitettavasti – virkojen täyttöjä valmistelevan työryhmän jäsen. Työryhmällä on myös muita kuin professorien virkojen täyttöjä valmisteltavana, joten kokoustettavaa riittää. Tänään taas yksi kokous, jossa en todellakaan olisi halunnut olla läsnä.

Ja opetuksessakin suuret ikäluokat –  ”nuorempana” voinet hoitaa tämän ja tuon… Noh, se meni kyllä ihan rutiinilla ja mukavasti.

Ja sitten opetettavanakin suuret ikäluokat. Tiedättekö, mikä on yleisin syntymäpäivä Suomessa?

Ja missä sen juuret? Jatkosota päättyi syyskuussa 1944. Lapissa sodittiin kevääseen 1945, mutta valtaosa sotilaista kotiutettiin ennen joulua 1944. Kotiinpaluusta kului 9–10 kk kun suuret ikäluokat alkoivat syntyä. Tasan yhdeksän kuukautta ensimmäisen kotiutumisjoulun (jouluaaton) jälkeen on kaikkien aikojen yleisin suomalaisten  syntymäpäivä: vuoden 1945 elokuun  24. päivänä syntyi 495 lasta.

Vuonna 1947 syntyneitä oli eniten (108 168) … Vielä vuosi 1950 ylitti vuoden 1945 syntyvyys-tason, joten sitä voidaan pitää vielä suurten ikäluokkien (väestöllisenä) kohorttina. 1950-luvullla jo selvästi pienempi kunnes sitten 1958 oli jo pohjanoteeraus… Siis määrässä. Laatuhan sitten korvasi määrän 🙂

Tähän sitten loppuu tämänkertainen Arjen historia -luento pätkä.

6 Comments

  1. Suuret ikäluokat työllistävät — lausahdus ko ikäluokan rasitteesta on moneltakin kannalta katsottuna totta, mutta korostettakoon heitä myös resursseina tässä pienenevässä yhteiskunnassa ..

  2. Maija, niinpä, juuni niin. He ovat olleet resurssi koko suomalaisessa yhteiskunnassa, eivät vain nyt …

  3. ”Sori, että oon syntyny; anteeks, että oon olemassa.” (Jopet Show).

    Olen aina tuntenut kuuluvani tähän rasiteryhmään, vaikka ehdinkin syntyä ennen huippuvuosia.

    Mutta, ei hätää: me(kin) olemme luonnollisella tavalla poistuva rasite.

  4. Kuulehan Koivu, ei ollut mitenkään tarkoitus syyllistää tai pitää suuria ikäluokkia ”rasiteryhmänä”. Sitä paitsi minulle työllistämisellä on usein MYÖS positiivinen merkitys.

    Kaikkia ikäluokkia tarvitaan ja niille on annettava arvo.

  5. Mietityttää tuo syntyvyyden romahdus vuoden 1950 jälkeen, mutta ei yllätä. Monia miehiä oli poissa ”avioliittomarkkinoilta.” 1920-luvun alussa syntyneitä poikamiehiä, mm. mummoni isoveli, kaatui sodissa aika lailla.

  6. Pete, tuo mainitsemasi syy on yksi (ns. demografinen viive) syy syntyvyyden putoamiseen. Myös monia muita syitä on: poikkeuksellisen suuren syntyvyyden jälkeen paluu normaaliin näyttää romahdukselta. Lapsikiintiö alkoi monessa perheessä on täysi, Korean suhdanteen jälkeinen taloudellinen epävakaisuus … jne. Väestöhistoria on minusta kovin kiinnostavaa. Sekin. 🙂

Jokainen kommentti on ilo!

You might also enjoy:

Discover more from Tuulestatemmattua

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading