Itkeä vai nauraa? – opinto-ohjaajan elämää

Eilen olin koko työpäiviän opinto-ohjaajien koulutuksessa. Tämä joka elokuinen ”Etappi”-koulutus antaa kovasti tietoa menossa olevista uudistuksista ja tulevista koulutuksista ja mikä vielä tärkeämpää päivän aikana saa ”vertaistukea”. Kun meitä kokoontuu kymmeniä eri tiedekuntien ja laitosten ja oppiaineiden (ylläri: meiltä ei tietenkään muita kuin meitsi. argh!) opinto-ohjaajia niin saadaan aina kuulla miten muilla menee, miten ongelmia on ratkottu, mitä uusia juttuja on otettu käyttöön, mikä on pelittänyt, mikä ei.

Ja tauolla tietysti vaihdellaan kokemuksia myös. Muutamia juttuja: kollega oli sähköpostitse (mikä on usein viheliäisintä) yrittänyt ohjastaa pitkän opiskelutauon pitänyttä ”palaajaa”, joka oli kysellyt miten uusi tutkinto ja mitoitukset ja opintovaatimukset yms. vaikuttavat hänen kohdallaan. Kollega oli kirjoitellut eräänkin rivin vastauksia, ja mitä vastaa palaava opiskelija? Luettuaan pitkän vastausviestin kirjoitti takaisin, vain ja ainoastaan, että ”miten tämä kaikki liittyy kaikkeen?” No siinä kyllä kysytään ohjaajan ammattitaitoa että TUOHON osaisi vastata.

Minulla melkein vastaava tilanne: viime viikolla vastasin eräälle Vaasasta etänä opiskelevalle – tai ainakin sitä yrittävälle -, että historian aineopinnossa on muutamia metodikursseja sekä kandisemma, joilta ei voi olla pois vaan ne vaativat läsnäoloa ja opetus tapahtuu vain kontaktiopetuksena, siis että ne ovat pakollisia ja poissaoloja ei saa olla kuin hyvästä syystä. Ja mitä vastaa vaasalainen: ”Miten näiden kurssien suorittaminen sitten sujuu kun en voi tulla Ouluun?” Voi hyvä tavaton! No ei mitenkään!! Ja nämä tarinat ovat tosia. Eivätkä suinkaan ainoita. Paljon pahempiakin on!

Ja sitten tänään olen töissä tehnyt yhtä harjoitustehtävää kurssille, jossa olen keväästä asti ollut. Tein harjoituksen aiheesta, jota olen itse opettanut 15 vuotta! Saadakseni vietyä kaksi opintopistettä korkeakoulupedagogisia opintojani eteenpäin minun on kirjoitettava harjoitustyö asiasta, jota voisin itse oikeasti opettaa muille. No harkka on nyt tehty ja pojot tienattu. Ylivertaisen innostavaa ja motivoivaa.

3 kommenttia artikkeliin ”Itkeä vai nauraa? – opinto-ohjaajan elämää”

  1. Osanottoni.

    Korkeakoulupedagogiikka: hyvä (jos sitäkään) renki, huono isäntä. ”Vain itseoppineet ovat oppineita, muut ovat opetettuja.” (Erno Paasilinna)

    Duunivuosinani ilmoittauduin kerran korkeakoulupedagogiselle kurssille. Istuin iltapäivän ja lopetin. Omaa pöyhkeyttäni? Pedagogisista opinnoista riippumatta (a) olet opettaja tai (b) et ole sitä.

    Muistuma vuosien takaa: erikoistumisopintojen tärkein kurssi, gradun tekoon valmistavia kokeellisia fysiologisia töitä. Opiskelija NN: ”Onko tämä työ tärkeä, en voi olla paikalla tänään.” Silloin ”keitti”! Se oli urani kolmas ja viimeinen kiehahdus.

    ”Sånt är livet, sånt är livet
    Så mycket falskhet bor det här
    Den man förlorar, vinner en annan
    Så håll i vännen som du har kär.”

    Vastaa
  2. Railaterttu, sinullahan ne ovat ohi, ja hienosti suoritettu. Mutta luulen (tiedän) ettei tuo tutkintosuorittaminen riitä sinullekaan…:)

    Koivu, ”osanottoni”? joo, tiedän mitä tarkoitat. Ja olen itseasiassa vähän samaa mieltä. Nuo kkpo:t eivät ole minulle kovin iso juttu. Niitä on tullut vuosien varrella silloin tällöin suoriteteltua: osa ”läpällä”, osa vain ”nyppien rusinat pullasta” ja osa ihan oikeasti. Olenhan täällä Tuulestatemmatussakin joskus sanonut että tahtoo tulla näppyjä noista pedagogien – joskus hyvin kaukana käytännön opettamisesta ja opiskelijan kohtaamisesta olevista – teorioista ja viitekehyksistä – saatikka kaikenmaailman ryhmäytymisharjoituksista.

    Paljon enemmän olen hyötynyt ja nauttinut kaikesta tietotekniikkaan liittyvästä kurssituksesta jossa olen ollut mukana.

    Opiskelijoiden kanssa ei ole keittänyt vielä koskaan, viime keväänä siinä yhdessä henkilökunnan kokouksessa keitti. Etten sanoisi että läikkyi oikein kunnolla. 🙂

    Vastaa

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.