Ja minä sanoin sitä uneksi, koska halusin jäädä.
Tua Forsström
________________________________________________
Eilisen ja tämän aamun pitkiä rullistelulenkkejä lukuunottamatta kaksi päivää on kulunut enemmän tai vähemmän ruoan äärellä. Sitä hankkien, tehden ja syöden. Paluu keräilyaikakauteen? No ehkei ihan.
Kesän Suuri Juhla on ohi. Juhla on minulle aina iso juttu. Niin tänäkin vuonna. Nyt vielä viipyilen juhlan valmistelussa ja juhlassa. Ja aasialaissävytteinen – niin kuin mm. nuo kuvassa olevat tapakset 🙂 – ruoka maittoi vieraille.
Sitten kun ystävyyssuhteet ovat tarpeeksi vahvat ja vanhatkin? on vaan niin helppo ja hulppea olla.
Tänään yritin vielä nuorisoa lelliä, kun ovat jääneet juhlahumussa vähän sivuun, laittelin herkkuruokaa ja sellaista, mutta vähän toisesta sivusta tuli sitten tummia sävyjä… Miten jotkut voivat ehdoin tahdoin tehdä elämänsä vaikeaksi!?
Nyt olisi pakattava. Huomenaamulla lähdettävä lentokentälle melkein yhtä aikaisin kuin tämän vuorokauden puolella pistettiin nukkumaan… Arkistot aukeavat Helsingissä varhain! Siellä pari päivää…