Hiljaa virtaa Hangasoja

Olin ajatellut viettää täällä retriittini aikana pientä paastoa, tai ainakin soveltaa yksinelävän kevyttä kenttäkeittiötä. Että noudattaisin nämä hiljaisen viikon ensimmäiset päivät naisellista katkarapukasari- ja hernesosekeitto -linjaa – ja ehkä sallisin itselleni lasillisen, pari kuohuviiniä keiton/kasarin kera. Tämänkeväinen paastokin kun on tullut pidettyä, joten riittänee, että nyt tyydyn vain kevyeen paastoversioon …

Rinteessä taivas kattona

Ja mitä tein tänään kun tulin neljän tunnin jälkeen mäestä nälkäisenä. Lämmitinkö ensin rantasaunan ja nautin jonkun hedelmän pahimpaan nälkääni? Ei. En todellakaan osannut sellaista hartautta harjoittaa. Eiku chilimakkaraa ja Rasilaisen purjohapankaalta pannulle ja kun ruoka alkoi lämmetä, ruokalusikallinen smetanaa hapankaalin sekaan, ja vielä pieni lusikallinen Dijonin hunajasinappia. Oikein äijäruokaa, eikö? Ja seuraksi kuohuviiniä? Ei vaan siideriä! Eikä mennyt kauankaan kun olin kylläinen. Silti jälkkäriksi vielä iso mukillinen kaakaota ja Kuukkelin savupororieskaa ja juustoa, eikä ihme, että saunanlämmitys alkoi tuntua kovin uuvuttavalle… Siis päiväunille! Maanantaina päikkäreille?! Minä joka en nuku päiväunia suunnilleen KOSKAAN. Kuinka hyvää ne tekivätkään!

Nyt olen jo käynyt saunassakin. Kuinka hyvä olo onkaan: puhdas, levännyt, ulkoillut, kylläinen. Näillä mennään. Hyvä näin. Oikein hyvä.

Hiljaa virtaa Hangasoja

(Hiljaa virtaa Hangasoja)

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.