Sadonkorjuu- ja kameran ulkoilutuspäivä

Aivan tyven. Aurinkoinen. Ja vielä sunnuntai. Aamu siis. Jo varhain puutarhaan: kasvimaa siistittävä. Keväällä tehtiin töitä, että viime vuotisen kaltaiselta surkealta sadolta välttyisin, mutta tulos ei juuri kummempi. Salaatit, sipulit, lipstikka ja raparperit rehottavat, mutta kaikki muu kitukasvuista. Pehtoori elikkäs perheen pääpuutarhuri epäilee, että kasvimaan reunalla kasvavat kymmenen koivua vievät voiman porkkanoilta ja tilleiltä. Tiedä häntä. Joka tapauksessa kasvimaalla ja talon reunakiveysten välissä kasvaa enemmän villiorvokkeja kuin penkeissä kasviksia ja yrttejä. Puolenkymmentä vuotta sitten meillä oli naapurinrouvan kanssa molemmilla orvokki-innostus, ja sen seurauksena koko lähitienoo on edelleen enemmän tai vähemmän ”orvokkinen”.

Kesäkukistakin enimmät jo kompostoin. Ruukkujen tyhjentäminen ja peseminen on niin paljon ikävämpää kuin keväällä istutus. Mennään kohti pimeää, kohti talvea.

Pihahommien ohessa kuvailin; auringossa makrolla kuvaaminen on mukavaa. Kuvasivun pikaisesti värkkäsin… Vilkaisehan. Pihamme takana pikkumetsässä oli paitsi kuvauksellisia kärpässieniä myös vattuja.

Tein jälkiruoaksi semifreddoa. Tosin pakastimella oli käytävä täydentämässä, että viiden hengen annokseen tuli riittävästi: – 2 dl vaniljavispiä vispataan vaahdoksi, lisätään 1 prk Sunnuntai Vanilja-tuorejuustoa, ½ dl sokeria, 3-5 dl kohmeisia/tuoreita vadelmia, ja lopuksi pussillinen murusiksi rutisteltuja marenkeja. Sitten pariksi tunniksi pakkaseen ja ennen tarjolle tuntia tuoreita vadelmia päälle. Kelpasihan nuorisollekin. Hyvinkin.

Jokainen kommentti on ilo!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.