Historian opiskelijoiden uusi vuosikurssi on vastaanotettu. Oppiaineen porukassa opiskelijoita
- entistä vähemmän (12)
- yhtä paljon nuoria naisia ja miehiä
- reippaan, rohkean – jopa itseironisen – oloisia
- neljäsosalla jo ammatti/korkeakoulututkinto valmiina
- viime kevään abeja puolet
- Oulusta ei yhtäkään, Pohjois-Suomesta melkein kaikki
- päätös lähteä lukemaan historiaa johtuu 1) mummosta, 2) halusta tehdä ”jotakin oikeaa” (monta vuotta tietotekniikka-alan ammatissa ollut), 3) historianopettajasta, 4) ”ku muualle en päässy” [sillä tiellähän meitsikin, nyt 30 v.!!] 5) kansainvälisiin hommiin halusta, 6) lapsuuden traumasta :), 7) yleissivistystarpeesta.
Hyvä vuosikurssi tästä tulee, vaikka yhä harvemmin opiskelijoiden kanssa oikeasti tutustuu. Johtuuko se vain ikäerosta vai eikö vain viime vuosina ole sattunut sellaisia, joiden kanssa huumorintaju ja/tai ajatukset olisivat sattuneet yksiin. Joskus on sattunut. Onneksi kukaan näistä fukseista ei sentään teititellyt!