Omissa maailmoissa

Kaksi päivää on satanut – vettä! On liukasta, pimeää. Vaikken kyllä juuri ulkoilmasta ja -maailmasta tiedä. Työhuoneet ja 1800-luvun arki olleet maailmani viime päivinä. Edes keittiöön ei ole juuri ollut asiaa – paasto helpompi kuin koskaan. Hannu Väisäsen Vanikanpalat on ollut oiva ja riittävä ”ruoka”nautinto … Voi miten suuremmoinen kirja se on!

Oispa maapallossa kahvat!

…oispa maapallossa kahvat, nostaisin korkealle! Tämä voimantunto ei johtune kuntosalitreenien koventumisesta, vaan ehkä enemmänkin siitä, että sää saa minut kuvittelemaan, että on marraskuu. Se nimittäin merkitsee, että tekemisen meininki on olennainen osa elämänmenoa. Ja meneillään olevalla paastollakin lienee osuutensa asiaan, ainakin siihen, että unta ei aamuviiden jälkeen yksinkertaisesti riitä. Aamusauna ja verkkaiset aamutoimet tasaannuttivat mukavasti ylikierroksia, ja nyt on hyvä aloittaa päivän duunit.

Ei valittamista ;)

Hyvien unien jälkeen kevyt aamiainen, vähän luennontekoa, kaupunkiin (vihdoin!! toimittamaan asioita), lenkille (kohtaaminen, jonka jälkeen ymmärrän olla urputtamatta mistään), paisteltiin blinejä (niinkuin paastoon laskeutumiseen kuuluukin) ja nyt ilta webbailua ja lukemista (Ostin – ihan vahingossa tai välttämätttä töitä varten 🙂 – Suomen historian kartaston. Uusi, hieno …). Ei siis valittamista.

Opetusta kateederin molemmin puolin

Eilen alkoi Arjen historia -luentosarja. Hämmästyksekseni salissa oli 65 opiskelijaa! Yritän opettaa lyhyesti. Sitähän tässä opettelen koko ajan! Ja eilen alkoi myös italian kielen jatkokurssi: Pekka totesi kesken tunnin: ”Et osaa EDES luntata!” Aika ikävää olla oppilas … Olla opiskelija joka ei osaa edes luntata! Auts! Ja sitten vielä uusi kuntosaliohjelma: 3 x 12 noin, 4 x 12 näin ja 2 x 20 vaihteeksi eteenpäin ja siihen tyyliin. Huh! Ja minähän treenaan!

Tänään räntää, väsymystä (heräsin klo 4, pieniä ylikierroksia taas!), palaveria, puhumista, puheluja, pohdiskeluja – – – . Ja sitten – yhtäkkiä: kuinka mukavaa onkaan kun on opiskelijoita!

Valokuvatorstai "Jatka kuvaa"

Valokuvatorstain haaste ”Jatka kuvaa” oli tämä

 


Mihin mummo katsoo?

 

”Että tuon naapurin pitää nuo puutkin saada kukkimaan… täällä ei kukaan tee edes nurmelle mitään … Yksin täällä saa takapihalla istuskella, eikä kukaan edes nurmea käy kastelemassa ja leikkaamassa … Onneksi kohta sentään sataa, tekee nurmelle hyvää… Puppuratuomi, muka! Hmmph!”